Hallitusmuototaistelu ansaitsee oman merkkivuotensa
Näinä päivinä tulee kuluneeksi sata vuotta hallitusmuototaistelun alkamisesta.
Sekin ansaitsee oman merkkivuotensa itsenäistymisen ja sisällissodan jälkeen.
Suomi julistautui tasavallaksi 6. joulukuuta 1917. Sisällissodan jälkeen oikeisto vaati maahan lujaa järjestystä ja katsoi, että se olisi mahdollista luoda vain vahvan kuningasvallan kautta.
Oikeiston mielestä sosiaalidemokraateilla ei ollut oikeutta osallistua hallitusmuodon laadintaan, koska he olivat ryhtyneet talvella kapinaan laillista hallitusta vastaan.
Niinpä monarkiaa ryhdyttiin ajamaan väellä ja voimalla tynkäeduskunnassa, jonka työstä SDP:n edustajat oli suljettu pois.
Maalaisliitto ja nuorsuomalaiset kannattivat tasavaltaa.
Eduskunta hyväksyi monarkistisen hallitusmuodon 13.7.1918 äänin 57–52.
Hallitusmuodon nopea voimaansaattaminen olisi edellyttänyt sen julistamista kiireelliseksi viiden kuudesosan enemmistöllä.
Monarkistit ryhtyivät painostamaan tasavallan kannattajia määräenemmistön saavuttamiseksi. Nuorsuomalaisten rivit alkoivatkin revetä.
Kiireellisyyden puolesta äänesti 7. elokuuta eduskunnassa 75 ja sitä vastusti 32 edustajaa. Määräenemmistöä ei näin ollen saavutettu, ja asia siirtyi yli vaalien.
Maalaisliiton 26-henkinen ryhmä ratkaisi äänestyksen pitämällä rivinsä koossa. Monarkistit joutuivat toteamaan puolueen voiman.
Ilman Maalaisliiton tiukkaa vastarintaa prinssi olisi voinut ehtiä matkustamaan Suomeen ennen Saksan lopullista romahdusta.
Senaatin puheenjohtaja J. K. Paasikivi ottikin heti äänestyksen jälkeen yhteyttä maalaisliiton johtajaan Santeri Alkioon ja kysyi, voisiko maalaisliitto hyväksyä kansanvaltaisemman monarkian.
Alkio alkoi pohtia vähimmäisehtoja, joilla maalaisliitto voisi hyväksyä monarkian. Hän esitteli ne Paasikivelle ja valtionhoitaja P. E. Svinhufvudille 10. elokuuta.
Maalaisliiton ryhmä piti samana päivänä jälkikäteen katsottuna historiallisen kokouksen. Se päätti kutsua puoluekokouksen koolle päättämään puolueen suhtautumisesta hallitusmuotoon.
Syyskuun lopulla pidetty maalaisliiton puoluekokous torjui kaikki kompromissit ja vaati puolueen pysymistä tasavallan kannalla.
Eduskunta päätti 9. lokakuuta kutsua Hessenin prinssin Friedrich Karlin Suomen kuninkaaksi äänin 64–41.
Ilman maalaisliiton tiukkaa vastarintaa prinssi olisi voinut ehtiä matkustamaan Suomeen ennen Saksan lopullista romahdusta maailmansodassa.
Voidaan vain arvailla, miten Suomelle olisi silloin käynyt sodan jälkiselvittelyissä.
Tasavaltainen hallitusmuoto hyväksyttiin lopulta eduskuntavaalien jälkeen keskustan ja vasemmiston äänillä, ja valtionhoitaja Mannerheim vahvisti sen heinäkuussa 1919.
Vasta sen jälkeen voidaan puhua Suomesta oikeasti itsenäisenä maana. Tämä historia ansaitsee tulla muistetuksi.