Hallitus tekee Tiilikaisen johdolla vihreää ilmastopolitiikkaa – kivihiilen käyttökielto on tästä oiva esimerkki
Suomi aikoo lopettaa kivihiilen käytön sähkön ja lämmön tuotannossa ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Kivihiilen käyttökielto tulee näillä näkymin voimaan vappuna 2029. Jos hallituksen esitys hyväksytään eduskunnassa, Suomi on maailman ensimmäisiä maita, jotka rajoittavat merkittävästi kivihiilen käyttöä.
Tällä hetkellä Suomessa on alle kymmenen voima- tai lämpölaitosta, joissa käytetään kivihiiltä. Merkittävimmät näistä laitoksista sijaitsevat Helsingissä ja Vaasassa.
Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) tosin arvelee, että kivihiilen käyttäminen loppuu Suomessa jo ennen kuin siitä tulee kiellettyä. Syynä tähän on päästöoikeuksien kallistuminen.
Suomen päätös luopua kivihiilen käytöstä energian- ja lämmöntuotannossa on kunnianhimoinen.
Toteutuessaan päätös leikkaa hiilidioksidipäästöjä vuosittain miljoonalla tonnilla. Päätöksen myötä myös rikki- ja raskasmetallipäästöjen määrä vähentyisi.
Hallituksen esitys antaa tärkeän signaalin kivihiiltä käyttäville energia- ja lämpölaitoksille. Niiden ei kannata enää sijoittaa suuria summia nykyisten laitosten kunnostamiseen tai tehostamiseen.
Koska hiilikielto tulee voimaan vasta reilun kymmenen vuoden päästä, yrityksille jää riittävästi aikaa toimintojensa uudistamiseen. Toiveena on, että yritykset suuntaisivat investointinsa laitoksiin, joissa käytetään kivihiiltä korvaavia tuotteita kuten biomassaa.
Kivihiilen kieltämisen lisäksi hallitus haluaa puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Tätä työtä hallitus pyrkii vauhdittamaan tiukentamalla biopolttoaineiden ja biopolttoöljyn jakeluvelvoitteita.
Kuvitelkaapa, millainen mediamylläkkä olisi syntynyt, jos näiden päätösten takana olisi ollut Tiilikaisen sijasta vihreä ympäristöministeri.
Ilmastonmuutos on ollut näkyvästi esillä viime viikkoina. Kansalaisia, yrityksiä ja julkisia toimijoita on kannustettu ripeästi tarttumaan kaikkiin ilmastomuutosta hillitseviin toimiin.
Valtiovallan rooli suunnannäyttäjänä on ilmastotyössä erittäin tärkeä. Se pystyy lainsäädännön avulla ohjaamaan kansalaisia ja yrityksiä ilmastoystävällisempään toimintaan.
Suomi on Tiilikaisen johdolla suunnannut kuluvalla vaalikaudella merkittävästi resursseja biotalouden kehittämiseen. Tämän työn yhtenä tärkeänä pontimena on ollut ilmastonmuutoksen torjuminen.
Tuoreiden ilmastotietojen valossa hallituksen päätös ottaa biotalous yhdeksi kärkihankkeeksi on ollut täysin oikea.
Sitä toki voi ihmetellä, kuinka vähän keskustalaisen ympäristöministerin esitys kivihiilikiellosta on saanut näkyvyyttä julkisuudessa. Kuvitelkaapa, millainen mediamylläkkä olisi syntynyt, jos näiden päätösten takana olisi ollut Tiilikaisen sijasta vihreä ympäristöministeri.