Hallitus punnersi vahvasti elvyttävän budjetin – koronakriisin selättäminen vaatii poikkeuksellisia toimia

Pääkirjoitus

Poikkeukselliset ajat vaativat poikkeuksellisia toimia. Hallitus ottaa ensi vuonna lisää velkaa 10,8 miljardia euroa koronaepidemian aiheuttaman talous- ja terveyskriisin selättämiseksi.

Vahvasti elvyttävän budjetin avulla Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus haluaa turvata kansalaisten hyvinvoinnin ja yritysten toimintakyvyn koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

Valtionvarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) huomauttikin hallituksen tiedotustilaisuudessa, että julkisuudessa on näkynyt vähän puheenvuoroja, joissa olisi vaadittu kiristämään veroja tai tekemään menoleikkauksia.

Kokoomuksen suunnasta hallitusta on tosin moitittu kovastikin suuresta velanotosta. Lainan osuus 64,2 miljardin euron budjetista on historiallisen suuri. Sitä ei voi kiistää. Tällainen toiminta ei kuitenkaan ole ennenkuulumatonta.

Vuoden 2009 finanssikriisin yhteydessä hallitus teki valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) johdolla budjetin, joka oli noin 13 miljardia euroa alijäämäinen. Silloinkin elvyttävälle politiikalle oli vahvat talouspoliittiset perusteet. Niin on myös nyt.

Perusteltuun kriittisyyteen kuuluu olennaisena osana oman vaihtoehdon esittäminen. Pelkkä kauhistelu ei riitä.

Kriittinen poliittinen arviointi kuuluu budjettiriiheen. Valtionvelkaa ei voi eikä kannata ottaa kevyin perustein.

Perusteltuun kriittisyyteen kuuluu olennaisena osana oman vaihtoehdon esittäminen. Pelkkä kauhistelu ei riitä.

Yhteiskunnan pitäminen toimintakykyisenä koronakriisin aikana on kallista. Se vaatii valtavan määrään kalliita koronatestejä, erilaisia suojaustoimia ja tarvittaessa myös rokotteen hankkimisen kaikille kansalaisille.

Näiden toimenpiteiden toteuttamiseen ja ostamiseen valtio ja kunnat tarvitsevat rahaa. Ilman näitä toimia Suomi ja sen talous jähmettyy.

Siksi on hämmentävää, että samat poliitikot, jotka vaativat lisää koronatestejä, moittivat nyt hallitusta siitä, että se ottaa lisää velkaa. Velkaa, jonka avulla muun muassa nostetaan testauskapasiteettia ja annetaan kunnille niiden kipeästi tarvitsemaan taloudellista tukea.

Suomi on selvinnyt koronaepidemiasta taloudellisilla mittareilla mitattuna paljon paremmin kuin verrokkimaat. Bruttokansantuotteen pudotus on ollut meillä selvästi pienempää kuin muissa EU-maissa tai mitä alun perin ennustettiin.

Eikä Suomi ole ainoa maa, joka joutuu ottamaan koronakriisin takia raskaasti velkaa. Samassa veneessä ovat kaikki maailman maat. Velkamääränkin osalta Suomi kuuluu korkeintaan OECD-maiden keskikastiin.

Jotta tilanne säilyisi vähintään yhtä hyvänä muihin Euroopan maihin verrattuna, talouspolitiikassa ei ole vara tehdä kotikutoisia virheitä. Siis toimia, joilla heikennetään taloudellista toimeliaisuutta ja kilpailukykyä.

Hallituksen onnistumisen kannalta on myös tärkeää, että budjettiriihessä esitetyt työllisyystoimet ja -suunnitelmat toteutuvat täysimääräisesti. Ilman työllisyyden kasvua ja rakenteellisia uudistuksia hallituksen keskeinen tavoite talouden tasapainottamisesta karkaa ulottumattomiin.