Hallitus nauttii suurta suosiota, ja keskusta saa siitä varmasti osansa, mutta tärkeintä on, että maan asioita hoidetaan
Nykyisen hallituksemme suosio kansalaisten keskuudessa on suorastaan poikkeuksellisen korkea.
Ensin Kunnallisalan Kehittämissäätiön tilaama mielipidetiedustelu kertoi suomalaisten luottavan lujasti hallituksen kykyyn selvitä työstään (4.7.).
Lähes kaksi kolmesta (62 %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maan asioita on erittäin tai melko hyvä. Kuudennes (16 %) suhtautuu asiaan neutraalisti (ei hyvä eikä huono). Vain vajaa viidennes (19 %) epäilee maan hallituksen kyvykkyyttä.
Heti seuraavana päivänä (5.7.) julkaistiin HS:n teettämä selvitys. Sen vastaajista peräti 71 prosenttia oli sitä mieltä, että hallitus on onnistunut tehtävässään hyvin (17 prosenttia erittäin hyvin, 53 prosenttia melko hyvin).
Vain yhdeksän prosenttia arvioi hallituksen epäonnistuneen. 19 prosenttia oli sitä mieltä, että hallitus ei ole onnistunut hyvin eikä huonosti.
Harvinaisia tuloksia, sillä oppositiopuolueiden kannattajiltakin on tullut runsaasti kiitosta hallitukselle, kummassakin mielipidetiedustelussa.
Tuloksia selitään koronapandemialla, ja sanotaan, että odottakaapas, kun tulee syksy, ja taloutta on ryhdyttävä panemaan kuntoon…
Kokemus osoittaakin, että suurten kriisien aikana kansakunta luottaa johtajiinsa. Mutta jalat olisivat voineet kastua pahasti tässäkin koettelemuksessa.
Koronapandemia on jo nyt ihmiskunnan suurin vitsaus sitten maailmansodan. Jos jättimäisen kriisin hoidosta selviää kunnialla, on syytäkin antaa tunnustusta.
Suomi on selvinnyt tähän asti hyvin. Kiitos kuuluu erityisesti hallitukselle, jolla on ollut lopullinen vastuu. Se on osoittanut kykyä hoitaa ennennäkemätöntä kriisiä määrätietoisesti ja taitavasti.
Hallituksen päätökset epidemian torjuntatoimista ovat olleet järkeviä, ja niitä on siksi noudatettu kuuliaisesti. Monen maan esimerkit kertovat, että torjuntatoimissa olisi voitu epäonnistua pahoinkin.
Eikä syksyäkään kannata pelätä. Hallitus selviää siitä ja vaalikauden lopustakin, jos mukana olevat puolueet haluavat.
Kansalaiset näyttävät tätä toivovan.
Harvinaisia tuloksia, sillä oppositiopuolueiden kannattajiltakin on tullut runsaasti kiitosta hallitukselle.
Keskusta saa oman osansa hallituksen suosiosta. Tämä arvostus kannattaa ottaa vastaan. Sekin on hyvä huomata, että opposition suosio ei ole noussut vaan laskenut, vaikka se ei joudukaan vastaamaan puheistaan.
Kansalaiset ovat ymmärtäneet ja arvostaneet vastuunkantajia.
Vielä tärkeämpää kuitenkin on, että isänmaan ja kansalaisten asioita hoidetaan. Se on politiikan perustehtävä. Niinpä asioiden hoito on aina ollut myös maalaisliitto-keskustan olemassaolon keskeinen perustelu.
Nykyisessä hallituksessakin keskusta on tässä työssä mukana ja tärkeällä paikalla onkin. Esimerkiksi valtiovarainministerin ja työ- ja elinkeinoministerin postit ovat nyt ensiarvoisia.
Voi olla, että Matti Vanhasen valinta valtiovarainministeriksi osoittautuu sekä hallitukselle että keskustalle vielä tärkeämmäksi kuin nyt osataan nähdäkään.
Tästä kertoo vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssoninkin lausahdus Ilta-Sanomien laajassa haastattelussa (6.7.). Andersson sanoo, että ”hallituksen sisäisen dynamiikan kannalta vakaus on kaikista tärkeintä” ja sanoo Vanhasen mukaan tulon lisänneen sitä:
”Matti Vanhanen jo ihan henkilönäkin tuo vakautta, kun hän on kauhean rauhallinen ja tasapainoinen tyyppi.”
Ja sitten Andersson sanoo jotain, mitä keskustassakin sietää ajatella:
”Olen koko ajan ollut sitä mieltä, että Suomi tarvitsee juuri keskustan ja vihreiden yhteistyötä ympäristöpolitiikassa.”