Hallitus löysi keinot pienimpien eläkkeiden korottamiseen, ja se on hyvä uutinen
Vappusatanen oli paljon luvattu, mutta nyt sinne päin ollaan menossa. Samalla Antti Rinteen hallitus noudattelee edeltäjänsä esimerkkiä pienimpien eläkkeiden nostamisessa.
Uudistuksen ensi vaiheessa hallitus aikoo korottaa kansaneläkkeen täyttä määrää 31 eurolla kuukaudessa ja takuueläkkeen täyttä määrää 50 eurolla kuukaudessa. Näitä suurempia mutta alle tuhannen euron suuruisia eläkkeitä korotetaan vähemmän.
Työeläkettä ja kansaneläkettä aiotaan sovittaa yhteen niin, että korotus olisi 19 euroa tuhannen euron tietämillä ja muutama euro tulisi lisää vielä 1200 euroa eläkettä saavillekin.
Näin yli 600 000 eläkeläistä saisi eläkkeeseensä korotuksen.
Sosiaalidemokraattien lupailemaan satasta ei kukaan saa, ei ainakaan vielä. Hallitus on löytänyt pienimpien eläkkeiden korotuksiin 183 miljoonaa euroa, mutta vappusatanen vaatisi toteutustavoista riippuen jopa miljardin.
Korotus kohdistuisi nyt siis erityisesti eläkkeisiin, jotka ovat enintään 1 000 euroa kuukaudessa.
Tämä linjanveto jatkaa Juha Sipilän hallituksen eläkepäätöksiä. Ne toivat takuueläkkeisiin yhteensä 38 euron kuukausikorotuksen.
Takuueläkkeiden nosto oli keskustalle niin tärkeä, että siihen löytyivät viime vaalikauden aikana varat siitäkin huolimatta, että Suomen talouden kuntoonpano oli vielä kesken.
Keskiviikkona kerrottu uutinen eläkejärjestelyjen löytymisestä on hyvä. Vaikka vaalipuheet olivat yksiselitteiset, alusta alkaen on ollut selvää, että toteuttaminen on hankalaa.
Pienimpien eläkkeiden korottaminen on yksiselitteisesti hyvä asia.
Niinpä korotus pienenee nyt isompia eläkkeitä kohti mentäessä. Muuten olisi jouduttu epäoikeudenmukaisuuksiin. Raha olisi ehkä riittänyt viidenkympin lisäeläkkeeseen 800 euroon asti, mutta jo 801 euroa eläkettä saavat olisivat jääneet kokonaan ilman.
Hallitus aikoo pysyä myös lupauksessaan, jonka mukaan korotukset tulevat nettona. Siksi ministeriö ehdottaa, että eläkkeensaajan asumistuen lisäomavastuurajaa ja lisäomavastuun kerrointa muutettaisiin niin, että esitetty eläketulon muutos ei juuri vaikuttaisi eläkkeensaajan asumistukeen. Tällöin se ei vähentäisi käytettävissä olevien tulojen nousua.
Pienimpien eläkkeiden korottaminen on yksiselitteisesti hyvä asia.
Korotukset kohdistuvat pienituloisimpiin kansalaisiin. Heistä monilla on takanaan varhainen työkyvyttömyys, kotona tehty tai vain vähän työeläkettä kartuttanut työhistoria. Kadehtimiseen ei ole mitään syytä.
Valtiontalouden kehityksestä sitten riippuu, voidaanko vappusatasen toteutusta jatkaa tulevina vuosina.
Tämän kehityksen ytimessä on työllisyysasteen nousu. Siksi kaikkien hallituspuolueiden intressissä tulee olla uusien työpaikkojen syntyminen.