Hallitus ei voi viitata kintaalla kuntien surkealle taloustilanteelle

Pääkirjoitus

Uutiset, joiden mukaan kuntien talousnäkymät ovat heikot, eivät yllätä ketään. Paljon yllättävämpää olisi, jos kuntakentältä tulisi päinvastaista viestiä.

Vuonna 2018 pakkaselle jäi kolmannes kunnista. Viime vuonna negatiivisen tuloksen teki 225 kuntaa eli noin 75 prosenttia kaikista kunnista.

Vaikka vuoden 2019 kuntatalouden tappio (200 miljoonaa euroa) jäi ennustettua pienemmäksi, ongelmat eivät ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta paranemaan päin – päinvastoin. Suunta on hälyttävä.

Yksi merkittävimmistä syistä heikkoon tilanteeseen ovat jatkuvasti paisuvat sosiaali- ja terveydenhuollon menot. Monissa kunnissa sote-menot nielevätkin jo 70 prosenttia kaikista kuluista.

Helpotusta sote-menoihin ei ole luvassa tulevaisuudessakaan, sillä väestön ikääntymisen seurauksena palvelujen tarve tulee vain lisääntymään.

Vuosikymmenen lopussa eläkeläisiä on Suomessa yli 250 000 enemmän kuin nyt. Tämän kehityksen myötä veronmaksajien määrä kunnissa vähenee ja samalla kulut kasvavat.

Kuntien tärkein tulonlähde ovat verotulot. Menojen kattamiseksi kunnat ovatkin viime vuosina nostaneet reippaasti veroja. Tämän vuoden alusta veroprosentti nousi 53 kunnassa.

Kuntien eriarvoisuus näkyy niin palveluissa kuin kuntalaisten maksamissa veroissa. Pienintä veroa kuntalaiset maksavat Kauniaisissa (17 %) ja korkeinta Halsualla (23,5 %).

Kuntatalouden ongelmiin ei ole olemassa yksinkertaista tai helppoa ratkaisua.

Kuntien heikko taloustilanne heijastuu suoraan niiden asukkaiden palveluihin. Kun rahaa on vähän, kunnat joutuvat säästämään sekä tärkeistä että vetovoiman kannalta merkittävistä toimista, kuten koulutuksesta sekä kirjasto- ja vapaa-ajan palveluista.

Palvelurakenteen rapautuminen heijastuu suoraan väestönkehitykseen. Kuntaan, jossa ei ole esimerkiksi riittävää koulutarjontaa, on vaikea löytää uusia asukkaita, vaikka muut vetovoimatekijät olisivat kohdallaan.

Kuntatalouden ongelmiin ei ole olemassa yksinkertaista tai helppoa ratkaisua. Ongelmat ovat syvällä rakenteissa.

Kunnissa, joissa tilanne on heikoin, veronkorotusten ja leikkausten tie on käyty jo pian loppuun.

Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja perusoikeuksien toteutumisen kannalta kehitys on huolestuttava. Ikävän kierteen pysäyttämiseksi valtiovallalta vaaditaankin selkeää suunnitelmaa tilanteen korjaamiseksi.

Hallituksella ensimmäinen näytönpaikka on kevään kehysriihessä. Kuntien rauhoittamiseksi hallitukselta vaaditaan konkreettisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi.

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina tarjoaa Suomenmaan blogissa hallitukselle keinoja kuntatalouden kohentamiseen. Reina esittää, että kunnat saisivat jatkossa oman siivun pääoma- ja yhteisöverotuloista.

Kuntaliiton varatoimitusjohtajan esitys ei ole uusi eikä ennenkuulumaton, mutta sitä sietää harkita.