Hallituksen koronastrategia on riittävän selvä

Pääkirjoitus

Pääministeri Sanna Marin (sd.) selvitti perjantaina jälleen kerran hallituksensa strategiaa koronavirusepidemian hoidossa. Strategian voi tiivistää viiteen sanaan: hallitus pyrkii estämään koronaviruksen leviämistä.

Hallitus on toistanut tavoitettaan suunnilleen samoin sanoin siitä lähtien, kun virus alkoi levitä Suomessa.

Viruksen leviämistä hillittiin kovilla rajoitustoimilla. Koulut ja ravintolat suljettiin ja yli kymmenen hengen yleisötilaisuudet kiellettiin. Uusimaa suljettiin muutamaksi viikoksi.

THL:n uusimpien tilastojen mukaan strategia on toiminut varsin hyvin. Sairaalahoidon ja erityisesti vaativan tehohoidon tarve on kääntynyt laskuun.

Koronaan on kuollut tähän mennessä hieman alle 300 henkeä, väkilukuun suhteutettuna selvästi vähemmän kuin useimmissa Euroopan maissa. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa koronakuolemia on raportoitu yli kymmenkertainen määrä, yhteensä 3500.

Toimenpiteiden onnistumisen ansiosta hallitus on voinut ryhtyä purkamaan rajoitustoimia.

Peruskoululaiset palasivat torstaina lähiopetukseen, kirjastot ovat avanneet lainausosastonsa ja kesäkuun alussa ravintolatkin saavat avata ovensa poikkeusjärjestelyin.

Viime päivinä on syntynyt keskustelua, joka tuo mieleen vitsin neuvostoliittolaisen maatalousdelegaation tutustumismatkasta Suomeen.

Delegaatiolle esiteltiin perheviljelmiin perustuvaa elinkeinoa, joka tuotti sekä toimeentulon viljelijäperheille että korkealaatuisia elintarvikkeita kuluttajille kohtuullisin kustannuksin.

Delegaation usko oman kolhoosijärjestelmän paremmuuteen alkoi jo horjua, kunnes valtuuskunnan ideologinen vastaava totesi: kyllähän tämä suomalainen malli näyttää toimivan käytännössä, mutta entäs teoriassa?

Hallituksen koronastrategiakin toimii käytännössä, mutta jotkut asiantuntijat, toimittajat ja opposition edustajat ovat kaivanneet sille täsmällisiä teoreettisia perusteita.

Hallituksen koronastrategiakin toimii käytännössä, mutta jotkut asiantuntijat, toimittajat ja opposition edustajat ovat kaivanneet sille täsmällisiä teoreettisia perusteita.

Pääministeri Marin selvensi strategiaa vielä perjantaina. Hän torjui jälleen kerran ajatuksen, että hallitus tavoittelisi niin sanottua laumasuojaa viruksen pysäyttämiseksi.

Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa osa väestöstä sairastaa taudin. Heille kehittyy immuniteetti samaa tautia vastaan. Kun riittävän monella on immuniteetti, se suojaa muuta väestöä.

Marin muistutti, että koronaviruksesta ei edes tiedetä, syntyykö taudin sairastaneille immuniteettia. Siksi hallitus pyrkii estämään viruksen leviämisen sen sijaan, että sen annettaisiin vähitellen levitä koko väestöön.

Laumasuojasta voidaan puhua vasta sitten, kun virusta vastaan on kehitetty tehokas rokote.

Kukaan ei vielä tiedä, milloin tällainen rokote saadaan aikaan ja käyttöön Suomessa.

Hallitus seuraa viruksen kulkua monilla mittareilla. Jos myönteinen kehitys jatkuu, rajoitustoimien purkua jatketaan. Ja jos epidemia kiihtyy, rajoituksia kiristetään.

Tämä on selkeä strategia. Tavalliset kansalaiset eivät tämän tarkempaa tietoa hallituksen pyrkimyksistä tarvitse.