Halla-ahon lähdön ei pitäisi yllättää
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti maanantaina, ettei pyri jatkokaudelle Seinäjoen puoluekokouksessa elokuussa. Ensikommenteissa ilmoitusta pidettiin yllätyksenä. Tarkemmin ajatellen sen ei olisi pitänyt yllättää.
Halla-ahon ura puoluejohtajana jää aika lyhyeksi, runsaan neljän vuoden mittaiseksi. Sen aikana hän ehti kuitenkin saavuttaa enemmän kuin ehkä kukaan osasi ennakoida.
Halla-aho löi neljä vuotta sitten puoluekokouksessa ylivoimaisesti Sampo Terhon, jota puolueen perustaja Timo Soini toivoi seuraajakseen.
Kokouksen jälkeen pääministeri Juha Sipilä ja valtiovarainministeri Petteri Orpo ilmoittivat keskustan ja kokoomuksen nimissä, etteivät voi jatkaa hallitusyhteistyötä Halla-ahon johtaman puolueen kanssa. He perustelivat päätöstään arvokysymyksillä.
Halla-aho oli noussut politiikkaan jyrkän maahanmuuttokriittisillä kannanotoilla. Soini oli kelpuuttanut hänet puolueeseen kannatuksen maksimoimiseksi, mutta nyt Halla-aho kaappasi tukijoineen koko puolueen.
Perussuomalaisten kansanedustajien enemmistö erosi eduskuntaryhmästään ja perusti oman ryhmänsä ja myöhemmin puolueen Sinisten nimellä. Se jatkoi Sipilän hallituksessa.
Puolue hajosi näin kahtia heti Halla-ahon valinnan jälkeen. Tähän nähden Halla-aho ylsi loistavaan tulokseen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Se nousi toiseksi suurimmaksi puolueeksi vain hiuksen hienolla erolla vaalivoittaja SDP:hen.
Eduskuntaan marssi 39 kansanedustajaa, jopa yksi enemmän kuin Timo Soinin johdolla neljä vuotta aiemmin. Siniset hävisivät puoluekartalta kokonaan.
Perussuomalaiset menestyivät hyvin myös vuoden 2019 eurovaaleissa. Myös viikko sitten pidetyissä kuntavaaleissa puolue kasvatti reippaasti ääniosuuttaan. Vastoin gallup-odotuksia se jäi kuitenkin niukasti keskustan taakse.
Menestyksekkään nelivuotiskauden jälkeen moni kysyykin, miksi Halla-aho päätti lähteä juuri nyt. Hän esitti maanantaina sinänsä hyviä perusteluja lähdölleen. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vielä pari vuotta, jona aikana seuraaja ehtii koota joukot.
Syvemmät perustelunsa Halla-aho sulki kirjekuoreen, joka julkistetaan kymmenen vuoden päästä. Jo nyt uskaltaa ennustaa, että tuossa kirjeessä puhutaan Halla-ahon henkilöön liittyvistä syistä.
Halla-aho raivaa lähdöllään ehkä suurimman esteen puolueen paluulta hallitusvaltaan vuonna 2023.
Halla-aho raivaa lähdöllään ehkä suurimman esteen puolueen paluulta hallitusvaltaan vuonna 2023.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo oli innokkaimpana sulkemassa Halla-ahon hallitusovea neljä vuotta sitten. Jos kuntavaalien voittokulku jatkuu eduskuntavaaleissa, Orpon ei tarvitse vastailla vaivautuneena kysymykseen, miksi Halla-aho nyt kelpaakin kumppaniksi.
Halla-aho viittaisi itsekin tähän perusteeseen vastaillessaan ennen kuntavaaleja toimittajien kysymyksiin perussuomalaisten ehdokkaiden rikostaustoista muistuttamalla, että hänellä itselläänkin on tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Jos Halla-aho olisi jatkanut ja perussuomalaiset sattuisivat nousemaan suurimmaksi puolueeksi eduskuntavaaleissa, olisi ilman muuta herännyt kysymys, voiko tällaisesta rikoksesta tuomittua henkilöä nimittää pääministeriksi. Nyt tätä kysymystä ei voida esittää eikä käyttää perusteena perussuomalaisten syrjäyttämiselle.
Seuraajapörssin kärkinimeksi nousi heti maanantaina puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra.
Jos hänet valitaan, perussuomalaisetkin saavat ensimmäisen naispuheenjohtajan ennen kokoomusta.