Haavisto pärjäsi Lavrovin tapaamisessa pysymällä Suomen linjalla
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) tapasi maanantaina Pietarissa virkaveljensä, Venäjän ulkoministeri Sergei Lavorovin. Tapaamista voi pitää onnistuneena ainakin sen jälkeen pidetyn tiedotustilaisuuden perusteella.
Tapaaminen jatkoi Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan perinteitä, joihin kuuluu säännöllinen vuoropuhelu itänaapurin kanssa. EU-jäsenyys on muuttanut tämän kanssakäymisen luonnetta, koska Suomi on sitoutunut EU-maiden yhteisiin kannanottoihin myös suhteessa Venäjään. Kahdenvälisten tapaamisten perinteestä on kuitenkin pidetty kiinni.
Haaviston matkaan kohdistui tällä kertaa poikkeuksellisen suurta mielenkiintoa. EU:n ulkopoliittinen johtohahmo Josep Borrell kävi runsas viikko sitten Moskovassa kuulostelemassa, olisiko suhteita mahdollista kehittää nykyisestä aallonpohjasta.
Borrell sai kylmää kyytiä. Lavrov suorastaan nöyryytti häntä yhteisessä tiedotustilaisuudessa. Venäjän ulkoministeri piti tapansa mukaan tiukasti kiinni siitä, että oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin kohtelu on Venäjän sisäinen asia ja että välien kiristyminen on pelkästään EU:n syytä.
Päälle päätteeksi Venäjä ilmoitti kesken tiedotustilaisuuden karkoittaneensa EU-maiden diplomaatteja, jotka olivat sen mukaan osallistuneet laittomiin mielenosoituksiin Navalnyin puolesta.
Haavisto oli ensimmäinen EU-maiden vieras Venäjällä Borrellin jälkeen, joten häneen kohdistui melkoinen paine. Euroopasta kuului jopa vaatimuksia matkan peruuttamisesta.
Haaviston matka onnistui tätä taustaa vasten vähintään tyydyttävästi.
Haavisto sitoutui EU:n linjauksiin, mutta esitti ne Suomen pitkän linjan mukaisesti selkeällä ja rakentavalla tavalla. Lavrov tyytyi puolestaan sättimään EU:ta mutta pidättyi Suomen arvostelusta.
Tiedotustilaisuudessa kävi selväksi, että Venäjän kannat keskeisiin kiistakysymyksiin eivät ole muuttuneet viikossa tuumaakaan. Haavisto toi kohteliaasti mutta selvästi esiin mielipiteiden erot.
Esimerkiksi sopii Ukrainan kriisin käsittely tapaamisessa. Venäjän ja EU:n suhteiden alamäki alkoi Krimin miehityksestä vuonna 2014. Haavisto totesi, että yhtä mieltä oltiin vain vuosiluvuista.
Haavisto toisti myös EU:n kannat Navalnyin tapauksesta. EU pitää häntä myrkytysrikoksen uhrina, jonka Venäjä on laittanut vankilaan mielivaltaisin perustein ja kieltäytynyt tutkimasta alkuperäistä myrkytysrikosta.
Haavisto sitoutui EU:n linjauksiin, mutta esitti ne Suomen pitkän linjan mukaisesti selkeällä ja rakentavalla tavalla. Lavrov tyytyi puolestaan sättimään EU:ta mutta pidättyi Suomen arvostelusta.
Tapaamista voi pitää uutena todisteena siitä, että Suomella on kokoaan suurempi merkitys Venäjän ja EU:n suhteissa huonoinakin aikoina.
Navalnyin tapaus on tästä hyvä esimerkki. Presidentti Sauli Niinistö vetosi viime elokuussa myrkytyksen jälkeen välittömästi presidentti Vladimir Putiniin, että Navalnyi päästettäisiin hoitoon ulkomaille. Venäjä sallikin Navalnyin siirron hoitoon Saksaan, mikä saattoi pelastaa oppositiopoliitikon hengen.
Kahdenvälisiä tapaamisia on syytä jatkaa kaikilla tasoilla. Suomella on myös paljon kahdenkeskisiä asioita Venäjän kanssa, ja niiden hoito vaatii säännöllistä kanssakäymistä. Tässäkin kannattaa jatkaa Suomen ulkopolitiikan pitkän linjan perinteitä.