George Floydin kuolema syventää Yhdysvaltain kahtiajakoa
Yhdysvalloissa on järjestetty jo usean päivän mielenosoituksia, joista osa on riistäytynyt väkivaltaisiksi mellakoiksi. Autoja on poltettu ja kauppoja ryöstetty.
Joidenkin kaupunkien keskustat ovat televisiokuvien mukaan muuttuneet sotatantereiksi. Yhdysvaltain presidentti on uhannut lähettää sotilaat tukahduttamaan mellakoita.
Mistä kaikki lähti liikkeelle?
George Floyd yrittää maksaa tupakka-askista 20 dollarin setelillä Minneapolisissa 25. toukokuuta. Myyjä epäilee seteliä väärennetyksi ja kutsuu poliisit paikalle.
Poliisit pidättävät Floydin väkivaltaisin ottein. Yksi poliiseista pitää polveaan maassa makaavan Floydin kurkun päällä yli kahdeksan minuutin ajan sillä seurauksella, että tämä kuolee tukehtumalla.
Tapaus ei herättäisi näin suurta raivoa, ellei siihen lisätä osallisten ihonväriä. Floyd on musta ja poliisit valkoihoisia.
Koko tapahtuma tallentuu silminnäkijöiden kuvaamille videoille, jotka leviävät nopeasti verkossa. Videoilta kuuluu, miten Floyd valittaa useaan kertaan, ettei saa henkeä.
Näin Floydista tulee jälleen yksi kohtaus pitkään jatkokertomukseen, jossa valkoinen poliisi surmaa mustan miehen.
Myös tapahtuman jatko toistaa aiempaa kaavaa.
Floydin tapaus eroaa jatkokertomuksen aiemmista osista siinä, että Yhdysvallat kohtaa sen jakautuneempana kuin koskaan sitten kansalaisoikeustaistelun kuumimpien vuosien 1960-luvulla.
Poliisin toimia vastaan järjestetään eri puolilla Yhdysvaltoja rauhanomaisia mielenosoituksia, joissa kiinnitetään laajemminkin huomiota mustien rakenteelliseen eriarvoisuuteen.
Mielenosoitukset muuttuvat monin paikoin yötä myöten silmittömäksi mellakoinniksi, vaikka Floydin omaiset ja heitä tukevat lukuisat politiikan, kulttuurin ja urheilun vaikuttajat vetoavat, ettei väkivaltaan turvauduttaisi.
Ongelma on todellinen. Eriarvoisuudesta kertovat tilastot puhuvat puolestaan.
Mustan riski kuolla poliisin käsissä on moninkertainen valkoiseen verrattuna. Mustat ja valkoiset lapset käyvät eri kouluja, vaikka rotuerottelu kiellettiin kouluissa jo vuosikymmeniä sitten.
Mustat ovat köyhempiä ja sairaampia, mikä näkyy koronavirustilastoissakin.
Luetteloa voisi jatkaa.
Floydin tapaus eroaa jatkokertomuksen aiemmista osista siinä, että Yhdysvallat kohtaa sen jakautuneempana kuin koskaan sitten kansalaisoikeustaistelun kuumimpien vuosien 1960-luvulla.
Presidentti Donald Trump ei ole tässäkään tilanteessa pyrkinyt nousemaan kansakuntaa kokoavaksi hahmoksi vaan syyttää mellakoista äärivasemmistoa.
Poliittisen kentän toisella laidalla epäillään, että mellakoita lietsoo väkivaltainen äärioikeisto.
Trump on vaatinut osavaltioiden kuvernööreiltä kovempia otteita mellakoiden taltuttamiseksi. Maanantaina hän uhkasi lähettää raskaasti aseistettuja sotilaita panemaan rettelöijät kuriin.
Kahtiajakoa kärjistää vaalivuosi. Trump taistelee jatkokaudesta, johon hänellä oli ennen koronakriisiä hyvät mahdollisuudet.
Koronakriisi on romahduttanut Yhdysvaltain talouden, jonka piti olla Trumpin vahvin valtti.
Viime päivien mellakoiden vaikutusta vaaleihin on ennenaikaista arvioida. Trump yrittää kääntää tilanteen edukseen kovilla otteilla. Se saattaa vedota hänen uskollisiin kannattajiinsa, mutta mustien eriarvoisuutta ei luodeilla – kumisilla tai oikeilla – ratkaista.
Vaalitaistelusta tulee näillä näkymillä erittäin raju. Trump ei kaihda mitään keinoja, mutta hänen vastustajansakin tekevät kaikkensa hänen kaatamisekseen.