EU-tuilla ei pidä hyysätä itsevaltiaita – Puolalle ja Unkarille on näytettävä kaapin paikka
Antti Rinteen hallitus on nostanut oikeusvaltiokehityksen edistämisen yhdeksi Suomen unionipuheenjohtajuuskauden pääteemaksi. Suomen tavoitteena on sitoa EU-tukirahojen saaminen oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Heinäkuussa Rinne puhui Strasbourgissa Euroopan parlamentin jäsenille. Rinne muistutti, että ”EU ei ole varasto, josta voi noutaa vähän sananvapautta ja ihmisoikeuksia samalla, kun lehdistönvapaus ja riippumattomat tuomioistuimet jätetään sinne lojumaan”.
Rinne puhuu täyttä asiaa. Eräissä jäsenmaissa oikeusvaltiokehitys on viime vuosina kulkenut vikasuuntaan.
Puolan ja Unkarin valtapuolueet ovat napanneet tiukan otteen maidensa mediasta sekä tuomioistuinlaitoksista, mikä on herättänyt pöyristystä muissa unionivaltioissa.
Niskurimaat eivät kuitenkaan ole ottaneet kritiikkiä kuuleviin korviinsa, vaan vastustavat vimmatusti EU-tukirahoihinsa kajoamista.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán jopa nosti tapetille Suomen oikeusjärjestelmän ”ongelmat”, mikä herätti asiantuntijoissa lähinnä hilpeyttä.
Unkari on myös vedonnut oikeusvaltiokäsitteen epämääräisyyteen.
Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu kiistatta esimerkiksi se, että julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin. Samalla laki muodostaa vallan käytölle rajat, joita vallanpitäjät eivät voi ylittää. Tärkeä osa oikeusvaltioperiaatetta on myös tuomioistuinten riippumattomuus.
Tässä ei pitäisi olla mitään epämääräistä: näitä periaatteita kaikkien EU-maiden on noudatettava. Neuvotteluvaraa ei ole.
Jos kansanvaltaiset perusarvot eivät Puolaa tai Unkaria miellytä, maiden oikea paikka on muualla kuin Euroopan unionissa. Tosin tällöin myös mittavat EU-tuet jäävät haaveeksi.
Jos kansanvaltaiset perusarvot eivät Puolaa tai Unkaria miellytä, maiden oikea paikka on muualla kuin Euroopan unionissa.
Kyse ei ole vain ylevistä periaatteista vaan tavallisille ihmisille tärkeistä asioista: Voiko budapestilainen äänestäjä luottaa saavansa mediasta oikeaa tietoa? Voiko varsovalainen mielenosoittaja luottaa siihen, että häntä ei heitetä mielivaltaisesti tyrmään? Uskaltaako Krakovan poliisi alkaa tutkia kaupungin johtohenkilöiden korruptioepäilyjä?
Toimiva oikeusvaltio on tiiviisti kytköksissä demokratiaan sekä perus- ja ihmisoikeuksiin. Jos jokin näistä kolmesta pylväästä rapautuu, myös kaksi muuta ovat vaarassa romahtaa. Jos ne menetetään, mitä jää enää jäljelle?
Neuvottelut EU:n tulevasta rahoituskehyksestä antavat Suomelle ja muille asiasta huolestuneille EU-maille oivan vipuvarren ohjata kehitystä oikeille urille.
Kuten pääministeri Rinne Helsingin Sanomien mukaan sanoi heinäkuussa suomalaistoimittajille Strasbourgissa, asia on pohjimmiltaan hyvin yksinkertainen:
”Jos suomalaiset maksavat enemmän kuin saavat takaisin, rahan on mentävä sellaisiin asioihin, joita he arvostavat.”