Eurovaalit ovat oikea paikka testata listavaalien toimivuutta
Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja, vasemmistoliiton ex-puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes esitti Helsingin Sanomien vieraskolumnissa (13.3.2018) EU-vaalien muuttamista listavaaliksi.
Listavaalissa puolueet päättävät ehdokkaiden valintajärjestyksen. Jos puolueen lista saa vaaleissa kolme paikkaa, edustuspaikat menevät listan kolmelle ensimmäiselle ehdokkaalle.
Siimeksen mukaan suomalaiset europarlamentaarikot lähtevät takamatkalta unionin henkilövalintoihin, koska heidän valintansa varmistuu vasta vaalipäivänä. EU-maissa, joissa on listavaalit, kärkiehdokkaat pystyvät osallistumaan EU-tehtävistä käytyihin keskusteluihin jo ennakkoon.
Suomen nykyinen vaalijärjestelmä soveltuu Siimeksen mielestä huonosti EU:n poliittisiin realiteetteihin. Hän arvelee, että europarlamentissa toimivan puolueen kärkiehdokkaaksi on vaikea esittää sellaista henkilöä, jonka läpimeno on vaaleissa epävarmaa.
Suomessa tulisi Siimeksen mielestä euro- ja eduskuntavaalien yhdistämisen sijasta vakavasti harkita listavaalien kokeilemista eurovaalien yhteydessä. Siimes uskoo, että vaalijärjestelmää muuttamalla suomalaiset mepit pystyisivät keskittymään täysipainotteisesti EU-politiikkaan ja sen myötä edustajien mahdollisuudet merkittäviin EU-toimiin parantuisivat.
Listavaaliin siirtyminen edellyttää puolueilta vahvaa yksimielisyyttä. Päätöstä ei voi tehdä enemmistöpäätöksellä.
Vasemmistoliiton ex-puheenjohtajan esitys eurovaalien muuttamisesta listavaaliksi on rohkea. Suomessa on totuttu siihen, että äänestäjällä on vaaleissa ratkaiseva rooli.
Tämän periaatteen murtaminen tuskin saa suurta kannatusta kansan keskuudessa, sillä äänestäjät eivät halua vapaaehtoisesti kaventaa omia vaikutusmahdollisuuksiaan.
Siimes korostaankin, että nykyinen vaalijärjestelmä on paikallaan sekä eduskunta- ja kuntavaaleissa. Eurovaalien osalta kansalaisten äänestysaktiivisuus on ollut jo vuosia niin vaatimattomalla tasolla, että listavaaliksi muuttaminen tuskin vaikuttaisi suuresti äänestysprosenttiin.
Listavaaliin siirtyminen edellyttää puolueilta vahvaa yksimielisyyttä. Päätöstä ei voi tehdä enemmistöpäätöksellä.
Ennusmerkit yhteisen näkemyksen suhteet eivät näytä eduskunta- ja eurovaalien yhdistämisestä käydyn keskustelun perusteella kovin hyviltä. Vaikka kaikki järkisyyt puoltavat eduskunta- ja eurovaalien yhdistämistä, vasemmistopuolueet ja vihreät vastustavat vaalien järjestämistä samaan aikaan.
Listavaaliin siirtyminen voi ovet puolueille mieluiseen kompromissiin. Jos vaalien yhdistäminen ei onnistu, saattaa puolueista löytyä riittävästi kannatusta listavaalin kokeilemiseen vuoden 2019 toukokuussa järjestettävissä vaaleissa.
Listavaalikokeilun avulla voisi käytännössä testata kansalaisten suhtautumista muissa Pohjoismaissa tuttuun vaalitapaan. Vaaleista saatujen kokemusten pohjalta olisi hyvä pohtia, voisiko vastaavaa vaalitapaa käyttää myös jatkossa esimerkiksi maakuntavaalien yhteydessä.
Listavaalin toteuttaminen eurovaaleissa korostaisi puolueiden roolia ehdokasvalinnassa. Päätös puolueen ehdokaslistan järjestyksen hyväksymisestä olisi puoluevaltuustoilla.
Voi vain kuvitella, millainen kuhina esimerkiksi keskustan puoluevaltuustossa kävisi, jos sille annettaisiin valtuudet päättää eurovaalien ehdokasjärjestyksestä.