EU:n elpymispaketti vaatii isoja korjauksia
EU-komissio tarjoaa 750 miljardin euron elpymisrahastoa koronan aiheuttaman talouskriisin selättämiseksi. Varat rahastoon on tarkoitus hankkia EU:n yhteislainalla.
Lainan takaisinmaksusta vastaisivat jäsenmaat. Lainaosuus olisi sama kuin jäsenmaan osuus EU-budjetin rahoituksesta. Osa lainarahasta voitaisiin komission mukaan maksaa unionin yhteisillä veroilla. EU-veroja ei toistaiseksi ole käytössä, joten niistä pitäisi sopia myöhemmin erikseen.
Elpymisrahastosta jaettaisiin komission esityksen mukaan jäsenmaille tukina 500 miljardia ja lainoina 250 miljardia euroa. Näillä rahoilla EU-maat pystyisivät tekemään uusia investointeja ja kehittämään omaa toimintaansa.
Alustavien arvioiden mukaan EU:n uuden rahaston suurimmat hyötyjät olisivat Italia ja Espanja. Ne saisivat 750 miljardin euron potista reilusti yli 40 prosenttia, joista yli puolet olisi suoraan tukea.
Elpymisrahaston perustaminen ei ole läpihuutojuttu. Monet jäsenmaat vastustavat yhteisvastuun lisäämisestä koronakriisin varjolla.
Suurin pelko on, että Euroopan unionia viedään näillä toimilla vaivihkaa kohti liittovaltiota. EU:n perussopimuksen mukaan sen toimintaa ei rahoiteta velaksi. Nyt tämä periaatetta ollaan työntämässä sivuun taloudellisen katastrofin välttämiseksi.
Myös veronkanto-oikeuden antaminen EU:lle murentaa vanhoja perinteitä. Lähtökohtana tähän asti on ollut, että jokainen jäsenvaltio vastaa itsenäisesti omasta verotuksestaan.
Euroopan talousalueen vakaus on asia, jota kannattaa varjella. Sitä ei kuitenkaan kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä.
Suomessa EU-komission ehdotus on otettu vastaan kaksijakoisesti. Osa puolueista on antanut elvytyspaketille täyden tuen. Osa puolueista on suhtautunut esitykseen puolestaan joko varauksellisesti tai täysin kielteisesti.
Hallitus ei ole vielä muodostanut omaa kantaansa EU-komission ehdotukseen. Hallituksen sisältä tulleiden ensimmäisten lausuntojen perusteella yhteisen kannan muodostaminen tulee tuottamaan tuskaa.
Valtionvarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) totesi yksikantaa, että komission ehdotus ei tule menemään sellaisenaan läpi. Elvytysrahaston tuen pitää valtionvarainministerin mukaan olla enemmän laina- kuin tukipainotteinen.
Kulmunin mukaan jäsenmailla on oltava lisäksi etukäteen tiedossa, mitä rahoilla tehdään. Valtionvarainministeri itse sijoittaisi rahat EU:n kilpailukyvyn parantamiseen ja rakenteellisiin uudistuksiin.
Euroopan nostaminen takaisin jaloilleen on EU:n kaikkien jäsenmaiden yhteinen tavoite. Tämän päämäärän saavuttaminen ei onnistu ilman EU-tason isoja toimia. Tästä vallitsee suuri yhteisymmärrys.
Koronakriisin varjolla ei voi kuitenkaan ryhtyä murtamaan EU:n perusteita. Jäsenmaiden vastuita oman talouspolitiikan hoitamisesta ei voi työntää muiden EU:n syliin.
On selvää, että Etelä-Euroopan ja muut saamapuolella ovat maat suhtautuvat myönteisesti EU-komission esitykseen. Niin suhtautuisi Suomikin, jos maksuosuus olisi pienempi kuin saatava tuki.
Hallituksella on nyt tarkan harkinnan paikka. Euroopan talousalueen vakaus on asia, jota kannattaa varjella. Sitä ei kuitenkaan kannata tehdä hinnalla millä hyvänsä.
Nyt tehty esitys vaatii vielä paljon viilaamista, ennen kuin Suomi voi sen hyväksyä. Jotakin on kuitenkin pakko tehdä. Suomen viennistä reilusti yli puolet kohdistuu EU-maihin. Jos EU-maiden talous sukeltaa, sen seuraukset näkyvät välittömästi Suomessa. Tekemättäkään ei voi siis jättää.