Entinen valtakunnansyyttäjä on oikeassa – ministerien syyteharkinta on siirrettävä pois eduskunnan suuresta salista

Pääkirjoitus

Perustuslain kuudennessa pykälässä todetaan ylevästi ihmisten olevan yhdenvertaisia lain edessä.

Siitä huolimatta ministereillä on muihin virkamiehiin verrattuna korotettu syytekynnys, eli heitä on hankalampi saada oikeuden eteen vastaamaan rikoksista.

Suomen korkeinta syyttäjänvirkaa kolmentoista vuoden ajan hoitanut Matti Kuusimäki pitää tilannetta ongelmallisena.

ENTINEN valtakunnansyyttäjä huomauttaa Helsingin Sanomien julkaisemassa muistiossaan, että korruptionvastainen GRECO-komitea on useaan otteeseen kummastellut Suomen lainsäädäntöä.

Suomessa eduskunnan perustuslakivaliokunta arvioi ensin, ylittyykö ministerin korotettu syytekynnys. Sitten eduskunnan täysistunto päättää, nostetaanko ministeriä vastaan syyte.

Viimeistään eduskunnan äänestys johtaa herkästi asioiden politisoitumiseen. Ainakin teoriassa voi käydä niin, että puoluetoverit ja hallituskumppanit pelastavat korruptiosta epäillyn ministerin pinteestä. Jo tällaisen mahdollisuuden olemassaolo on omiaan kylvämään epäluuloa järjestelmää kohtaan.

Eduskunnan äänestys johtaa herkästi ministerisyyteasian politisoitumiseen.

NYKYINEN käytäntö aiheuttaa ongelmia myös ministereille. Perustuslakivaliokunta arvioi viime vuonna, että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) rikkoi lakia niin sanotun al-Hol-jupakan yhteydessä.

Syytettä ei kuitenkaan nostettu, koska ministerin korotettu syytekynnys ei ylittynyt. Haavistoa on siis pidettävä syyttömänä, koska häntä ei ole tuomittu rikoksesta.

Siitä huolimatta Haaviston maine tahriutui pahasti. Poliittiset vastustajat muistuttavat äänestäjiä mielellään siitä, että Haaviston katsottiin rikkoneen lakia. Suomalaisten mielissä hän vaikuttaa jääneen jonnekin syyllisyyden ja syyttömyyden välitilaan.

Haaviston itsensäkin kannalta olisi siten voinut olla parempi, jos korotettua syytekynnystä ei olisi ollut, syyttäjäviranomaiset olisivat voineet toteuttaa syyteharkinnan, ja asialle olisi ennemmin tai myöhemmin saatu pantua piste.

KUUSIMÄKI esittää harkittavaksi, että Suomi omaksuisi Norjan mallin.

Norjassa ministerien syytteet nostaa valtakunnansyyttäjä, ja ne käsitellään tavallisesti yleisissä tuomioistuimissa. Valtakunnanoikeuteen ministeri päätyy vain, jos kyse on ministerin perustuslaillisten velvollisuuksien rikkomisesta.

Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) esitti  viime kuussa, että syyteharkinta tulisi antaa kokonaan perustuslakivaliokunnalle, eikä asiaa tulisi viedä suureen saliin äänestettäväksi.

Vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi on siis monia. Nyt olisi oikea hetki koota asiantuntijatyöryhmä pohtimaan niitä ja tekemään esitys lakeihin tarvittavista muutoksista.