Eduskunta kesätauolle uudessa asennossa
Eduskunta pitää viimeisen istuntonsa ensi viikon perjantaina. Myös poliitikot pääsevät ansaitulle kesälomalle kiihkeän kevään jälkeen.
Kesätauolle lähdetään uudessa asennossa. Maa sai eduskuntavaalien jälkeen Antti Rinteen (sd.) johtaman viiden puolueen hallituksen.
Politiikan heiluri liikahti hallitusratkaisun myötä selvästi vasemmalle.
Vuoden 2015 vaalien jälkeen muodostettiin eduskunnan keskiviivalta oikealle nojaava Juha Sipilän (kesk.) hallitus, jossa olivat mukana keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus.
Nyt kokoomus ja perussuomalaiset jätettiin oppositioon. Rinne rakensi hallituksensa keskustasta vasemmalle.
Vain keskusta tuli mukaan edellisen kauden hallituspuolueista. Muut hallituspuolueet – SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP – olivat viime kauden oppositiossa.
Muutos on suuri, eikä hallitus syntynyt kivuttomasti.
Keskustan tehtäväksi jäi varjella Sipilän hallituksen talousperintöä. Siinä puolue onnistuikin kohtuullisesti.
Hallitusohjelmassa asetettiin tavoitteeksi julkisen talouden tasapaino vaalikauden lopulla.
Hallitus sitoutui työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin vaalikauden aikana. Mitään keinoja ei suljeta pois tavoitteen saavuttamiseksi.
Hallituspohjan muutos loi Rinteen hallitukselle edeltäjäänsä sosiaalisemman ilmeen.
Vaikka Sipilänkin hallitus kykeni parantamaan eräitä vähimmäisetuuksia, kansalaiset odottavat nyt vielä parempaa huolenpitoa heikommassa asemassa olevista.
Viidenkymmenen euron korotus pienimpiin eläkkeisiin on ehkä konkreettisin osoitus Rinteen hallituksen sosiaalisesta mielenlaadusta.
Hallitusohjelman toinen suuri painopiste on ilmastonmuutoksen torjunta. Toimet vastaavat hyvin keskustan näkemyksiä.
Hyvä menestys hallitusneuvotteluissa ei korvaa vaalitappioita.
Keskusta lähtee kesätauolle kaksijakoisissa tunnelmissa. Kevään vaaleissa tuli kaksi murskatappiota.
Hyvä menestys hallitusneuvotteluissa ei korvaa vaalitappioita. Keskustan tilanne on erittäin vakava. Tällä menolla edessä on se auringonlasku, jota puolueelle on povattu 1960-luvulta lähtien.
Keskustan vaalitappiot pitää suhteuttaa poliittisen kartan muutokseen. Maassa ei ole enää yhtään suurta puoluetta vaan viisi keskisuurta, joista jokainen voi tavoitella suurimman puolueen asemaa seuraavissa eduskuntavaaleissa.
Jos keskusta haluaa tavoitella kärkisijoja, puolueen pitää kirkastaa sekä itselleen että äänestäjille, miksi se on olemassa, mikä on sen tehtävä ja miten se eroaa muista puolueista.
Näihin kysymyksiin on saatava vastauksia syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa, joka valitsee puolueelle uuden puheenjohtajan.
Sipilän seuraajaehdokkaiden tehtävänä on virittää kesän aikana kunnon keskustelu puolueen tehtävästä.