Eduskunnan olisi syytä luopua kansanedustajan toimien laillisuuden arvioinnista
Eduskunta selvittää parhaillaan puhemies Anu Vehviläisen johdolla, onko eduskunnan täysistunto oikea paikka käsitellä ministereiden ja kansanedustajien oikeudellista vastuuta. Selvitystyöhön osallistuvat eduskuntaryhmien puheenjohtajien lisäksi valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita.
Puhemies Vehviläisen mielestä täysistunnossa ei pitäisi arvioida kansanedustajiin kohdistuvia juridisia kysymyksiä. Vehviläisen mukaan eduskunnan käsittelyssä on suuri riski, että politiikka ja juridiikka menevät keskenään sekaisin.
Eduskunta on joutunut tällä kaudella kaksi kertaa arvioimaan päättäjien toiminnan lainmukaisuutta. Viime joulukuussa eduskunta otti kantaa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr) ministerivastuukysymykseen ja kesällä 2020 Juha Mäenpään (ps) syytesuojaan.
Haaviston ja Mäenpään tapaukset osoittivat, että eduskunnan kyky arvioida ministereiden tai kansanedustajien toimia puhtaasti oikeudelliselta pohjalta on erittäin vaikeaa. Toive, että kansanedustajat tekisivät päätöksensä juridisen harkinnan pohjalta ilman poliittisia näkemyksiä, on ylevä. Nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä se on valitettavasti usein toiveajattelua.
Tästä hyvä esimerkki on vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan yritys saada hallituspuolueiden kansanedustajia muuttamaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan kriittistä lausuntoa ulkoministeri Pekka Haaviston toiminnasta.
Vihreiden toiminta osoitti, että perustuslakivaliokunnan pyhistä periaatteista ollaan valmiita luopumaan helposti, jos toimenpiteet kohdistuvat omaan edustajaan. Tämä tapaus vaurioittikin vakavasti perustuslakivaliokunnan mainetta.
Kansanedustaja Juha Mäenpään tapauksessa 121 kansanedustajaa äänesti syytesuojan poistamisen puolesta ja 54 vastaan. Syytesuojan murtaminen olisi vaatinut 5/6 kaikista äänistä, joten syyte jäi nostamatta.
Viime vuosien tapahtumat osoittavat, että muun muassa perustuslakivaliokunnan jäsenillä on vaikeuksia heittää syrjään poliittisia tunnuksia, kun he pohtivat kollegoidensa toimien lainmukaisuutta.
Perustuslain muuttaminen on raskas prosessi. Siihen ei kannata ryhtyä vähäisin perustein.
Puhemies Vehviläisen kysymys siitä, onko eduskunta oikea paikka arvioimaan kansanedustajien ja ministereiden toimien laillisuutta, on perusteltu.
Viime vuosien tapahtumat osoittavat, että muun muassa perustuslakivaliokunnan jäsenillä on vaikeuksia heittää syrjään poliittisia tunnuksia, kun he pohtivat kollegoidensa toimien lainmukaisuutta. Tämä on inhimillistä. Päätösten politisoimisella on usein pitkäaikaisia vaikutuksia.
Eduskunta ei mielellään siirrä valtaa talon ulkopuolelle. Tässä tapauksessa toimivallan siirtäminen toiseen osoitteeseen olisi viisasta myös kansanedustajien itsensä kannalta.
Perustuslain uudistaminen vaatii tarkkaa pohdintaa. Eduskunnan enemmistön saaminen muutoksen taakse ei onnistu, ellei samalla pystytä takaamaan kansanedustajille riittävää toiminta- ja sananvapautta.
Tärkeintä on, että ongelma on tunnistettu ja siihen etsitään rauhassa toimivaa ratkaisua.