Brexit-sopimus syntyi viimeisellä rajalla

Pääkirjoitus

Euroopan Unioni ja Iso-Britannia pääsivät jouluaattona sopuun suhteidensa järjestämisestä Ison-Britannian EU-eron jälkeen.

Brexit-sopimus syntyi viimeisellä rajalla, sillä ilman sitä britit olisivat lähteneet vuodenvaihteessa unionista ilman mitään sopimusta.

Sopimuksessa tärkeintä on, että se saatiin aikaan. Sen taloudelliset ja poliittiset vaikutukset nähdään vasta vuosien kuluttua.

Yleisen arvion mukaan EU-ero heikentää Ison-Britannian talouskasvua merkittävästi ainakin lähivuosien aikana. Kauppa kyllä jatkuu ilman tulleja, mutta siihen liittyvä byrokratia kasvaa.

Parin tuhannen sivun mittainen sopimus on tarkoitus viedä läpi ennen vuodenvaihdetta EU:n jäsenmaissa. EU-parlamentin hyväksyntä saadaan vasta ensi vuoden puolella.

Kuten tapoihin kuuluu, sekä Ison-Britannian että EU:n neuvottelijat tulkitsivat sopimuksen omaksi voitokseen.

EU pyrki varmistamaan sen, että Iso-Britannia ei voi saada kilpailuetua heikentämällä lainsäädäntönsä vaatimuksia EU:n normien alapuolelle.

Suomikin menettää kumppanin, joka on ollut esimerkiksi talouspolitiikassa pitkälti samoilla linjoilla.

Ensikommenttien mukaan Ison-Britannian pääministeri Boris Johnson sai toisaalta yllättävän paljon omia tavoitteitaan läpi neuvotteluissa. Sopimus on kuitenkin kaukana siitä, mitä hän lupasi äänestäjille ennen vuoden 2016 kansanäänestystä.

Johnson sai viime vuoden vaaleissa ylivoimaisen enemmistön parlamenttiin. Sopimus hyväksytäänkin siellä suurella enemmistöllä, kun myös opposition työväenpuolue pitää sitä huonoista vaihtoehdoista parempana.

Johnsonin ongelmat ovatkin vasta edessäpäin. Pahimmassa tapauksessa brexit koettelee koko kuningaskunnan yhtenäisyyttä.

Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon julisti joulun aikaan pettymystä sopimukseen. Skotit ovat koko ajan vastustaneet lähtöä EU:sta. Sturgeon totesi lausunnossaan jouluaattona, että Skotlannilla on nyt oikeus valita oma tulevaisuutensa itsenäisenä maana ja saada takaisin EU-jäsenyyden edut.

Sturgeonin lausuntoa on vaikea tulkita muutoin kuin niin, että hän pyrkii järjestämään uuden kansanäänestyksen itsenäistymisestä. Vuonna 2014 enemmistö hylkäsi vielä itsenäistymisen, mutta nyt tilanne voi olla toinen, jos kansanäänestys toteutuu.

Kuningaskunnan yhtenäisyyttä saattaa horjuttaa myös se, että Johnson joutui taipumaan Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajan säilyttämisen avoimena. EU piti tässä pienen jäsenmaansa Irlannin eduista loppuun asti kiinni, mitä voi pitää rohkaisevana viestinä kaikille jäsenmaille.

Talousraja tulee nyt Irlanninmerelle, mikä voi kiihdyttää ainakin Pohjois-Irlannin taloudellista eriytymistä.

On vaikea kuvitella, että brexit johtaisi sellaiseen menestystarinaan, mitä Johnson on äänestäjille luvannut. Mutta menetys se on myös Euroopan unionille.

Suomikin menettää kumppanin, joka on ollut esimerkiksi talouspolitiikassa pitkälti samoilla linjoilla.

Hyvin konkreettinen tappio on myös brittien irtautuminen opiskelijoiden Erasmus-ohjelmasta. Sen kautta monet suomalaisopiskelijatkin ovat päässeet vaihtoon brittien opinahjoihin.

Sopimuksen paras puoli on lopulta se, että Ison-Britannian ero ilman sopimusta olisi ollut vielä huonompi vaihtoehto.