Bidenin paluu jää historiankirjoihin supertiistain ihmeenä ja antaa pohtimisen aihetta poliittisten kampanjoiden suunnittelijoille myös Suomessa
Yhdysvaltain presidentinvaaleja seurataan aina jopa suhteettoman suurella mielenkiinnolla ympäri maailmaa, myös Suomessa. Vuoden kestävässä vaaliprosessissa pääpuolueet nimeävät ensin ehdokkaansa esivaaleissa. Nämä taistelevat sitten varsinaisissa vaaleissa marraskuun ensimmäisenä tiistaina.
Tämän vuoden vaaleissa avoinna on vain demokraattien ehdokkuus. Republikaanien ehdokas on istuva presidentti Donald Trump.
Demokraattien kisassa koettiin jättiyllätys tiistaina, jolloin esivaalit järjestettiin yhteensä 14 osavaltiossa. Tämän ”supertiistain” selväksi voittajaksi nousi entinen varapresidentti Joe Biden, jonka kampanja ehdittiin julkisuudessa jo haudata ensimmäisten esivaalien surkeiden tulosten jälkeen.
Biden voitti esivaalit yhdeksässä osavaltiossa, joukossa muun muassa väkirikas Teksas. Ennakkosuosikkina tiistaihin lähtenyt senaattori Bernie Sanders voitti neljä osavaltiota, joukossa Kalifornia, jossa oli jaossa eniten valitsijamiehiä kesän puoluekokoukseen.
Bidenin paluuta luonnehdittiin tuoreeltaan yhdeksi Yhdysvaltain vaalihistorian suurimmista yllätyksistä. Siksi sen syitä kannattaa tutkia kaikkialla, missä vaalikampanjoita suunnitellaan.
Ratkaiseva käännekohta oli viime lauantai, jolloin Biden voitti ylivoimaisesti Etelä-Carolinan esivaalit. Edes pieni voitto ei olisi palauttanut hänen uskottavuuttaan, mutta lähes 50 prosentin kannatus palautti kampanjan elävien kirjoihin.
Biden panosti tosissaan Etelä-Carolinaan esivaalien surkean alun jälkeen. Myös osavaltion demografia suosi häntä. Barack Obaman varapresidenttinä hän nauttii suurta kannatusta afroamerikkalaisen väestön keskuudessa, johon kuuluu noin kolmasosa Etelä-Carolinan asukkaista.
Näin syntyi momentum, jota Bidenin kampanja hyödynsi taitavasti ennen supertiistaita. Esimerkiksi kaksi kisasta luopunutta ehdokasta saatiin liputtamaan Bidenin puolesta.
Minnesotan senaattori Amy Klobucharin tuki oli erityisen merkittävä, mutta myös ”pormestari Peten” eli nuoren Pete Buttigiegin liputus vahvisti Bidenin momentumia.
Supertiistain valossa momentumia ei saada aikaan isollakaan rahalla, vaan tärkeämpää on olla liikkeellä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Ensimmäisten amerikkalaisarvioiden mukaan ratkaisevaa oli niin sanotun ”ansaitun median” (earned media) vaikutus. Johtavat tiedotusvälineet ja asiantuntijat alkoivat katsoa Bidenin kampanjaa uusin silmin Etelä-Carolinan voiton jälkeen. Mediajulkisuus kääntyi hänen hyväkseen.
Median suunnanmuutos näkyi tiistain tuloksissa. Ovensuukyselyiden mukaan suurin osa viime hetkeen asti valintaansa pohtineista äänestäjistä kääntyi Bidenin puolelle.
Median myötämielisyys osoittautui samalla paljon vahvemmaksi tekijäksi kuin maksettu mainonta (paid media). New Yorkin entinen pormestari, monimiljardööri Michael Bloomberg käytti satoja miljoonia dollareita mainontaan ennen supertiistaita, mutta joutui tyytymään heikkoon kolmanteen sijaan Bidenin ja Sandersin jälkeen.
Median myötätuuli ei perustunut mihinkään salaliittoon vaan Bidenin yllättävään menestykseen Etelä-Carolinassa.
Supertiistai antaa mietittävää vaalikampanjoiden suunnittelijoille kaikkialla, myös Suomessa. Kysymys kuuluu, miten luoda momentum, joka kiinnittää median myönteisen huomion omaan kampanjaan?
Supertiistain valossa momentumia ei saada aikaan isollakaan rahalla vaan tärkeämpää on olla liikkeellä oikeaan aikaan oikeassa paikassa.
Demokraattien kisa on nyt kahden kauppa. Sanders nauttii vahvinta tukea nuorten, liberaalien vasemmistolaisten ja latinoperäisten äänestäjien keskuudessa. Bidenin vahvin kannatus tulee varttuneilta ja afroamerikkalaisilta äänestäjiltä.
Kisan lopputuloksesta ei kannata vielä vetoja lyödä, vaikka supertiistai tekikin Bidenista ennakkosuosikin. Kumpi tahansa kisan voittaakin, hänen vaikein tehtävänsä on demokraattien rivien yhdistäminen ennen marraskuun vaaleja.
Vain yksi asia on varma. Yhdysvallat saa marraskuussa varsin iäkkään presidentin. Biden on 77-vuotias ja Sanders vielä vuoden vanhempi. Donald Trump on 73-vuotiaana joukon nuorin.