Aluepolitiikka ei ole suomalaisille kirosana
Yle julkaisi kesällä Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna.
Tutkimus herätti runsaasti parranpärinää erityisesti niiden suomalaisten keskuudessa, joiden mielestä tutkimustulos oli väärä. Kriittisten puheenvuorojen esittäjät pitivät muun muassa tutkimuksen kysymystenasettelua harhaanjohtavana.
Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi tuolloin tulosten osoittavan, että suomalaiset ovat vahvasti huolissaan alueellisesta eriarvoisuudesta.
Tutkimustulos kyseenalaisti Rahkosen mukaan eliitin hellimän ajatuksen, että onni ja autuus ovat mahdollisia vain, jos kaikki suomalaiset muuttavat kaupunkeihin.
Keskittävän kaupunkipolitiikan apostolien mielestä tavalliset suomalaiset ovat väärässä ja he oikeassa. Tai vähintään niin, että tutkimukseen vastanneet suomalaiset eivät ymmärrä omaa parastaan.
Ylen tutkimustulosta luonnehdittiin uutispommiksi, vaikka kansalaisten suhtautuminen koko maan tasapainoiseen kehittämiseen ei ole muuttunut merkittävästi tällä vuosikymmenellä.
Ajatuspaja e2:n työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä tuore tutkimus tukee Ylen aikaisempaa selvitystä. Sen mukaan 58 prosenttia suomalaisista toivoo, että Suomessa on tulevaisuudessa asutusta sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla.
Reilu kolmannes suomalaisista eli 36 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin. Eniten kannatusta keskittävälle politiikalle löytyy kokoomuksen ja vihreiden riveistä.
Myös e2:n tulokset herättivät epäilyjä keskittämispolitiikan kannattajien keskuudessa.
Väärästä tuloksesta moitittiin niin tilaajaa kuin tutkijoitakin. Yleisin vastaväite oli, että jos kansalaiset tietäisivät, mitä koko maan pitäminen elinvoimaisena maksaa, vastaus olisi toinen.
Alueellinen elinvoima ei ole keskustalle ollut koskaan pelkkä kuluerä.
Keskustan kannalta tilanne on otollinen. Puolue on pitänyt aina tärkeänä tasapuolista ja oikeudenmukaista aluekehitystä.
Alueellinen elinvoima ei ole keskustalle ollut koskaan pelkkä kuluerä, vaan sen on nähty hyödyntävän ja rikastuttavan koko Suomea. Digitalisaatio ja biotalouden vahva nousu antaa tälle kehitykselle lisää uskottavuutta.
Kun tutkimustulokset ovat suomalaisen aluekehityksen kannalta näin myönteiset, on selvää, että muut puolueet tulevat keskustan kanssa herkästi samoille apajille.
Äänestäjien tehtäväksi jää arvioida, kuinka uskottavia puolueiden vaalien alla julkaisemat aluepoliittiset kannanotot ovat.