[{"id":250,"date":"2026-03-18T10:55:02","date_gmt":"2026-03-18T08:55:02","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=250"},"modified":"2026-03-18T11:02:03","modified_gmt":"2026-03-18T09:02:03","slug":"tulevan-eu-rahoituskauden-tavoitteet-vakaalle-pohjalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/tulevan-eu-rahoituskauden-tavoitteet-vakaalle-pohjalle\/","title":{"rendered":"Tulevan EU-rahoituskauden tavoitteet vakaalle pohjalle"},"content":{"rendered":"\n<p>EU:n budjetin rakenne ja sis\u00e4lt\u00f6 muuttuvat tulevalle toimikaudelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Muutos on pienempi kuin EU-komissio alkuper\u00e4isiss\u00e4 suunnitelmissaan tavoitteli. Parlamentin laaja maltillinen enemmist\u00f6 ilmaisi selke\u00e4sti tahtovansa maatalouden ja aluekehityksen aloille komission haluamaa vahvemman osuuden.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kuluva vuosi ja ensi vuoden alkupuoli lienev\u00e4t sit\u00e4 aikaa, kun kansalliset maksuosuudet ja saannot alkavat hahmottua tarkemmin. Samalla juuri nyt on se aika, jolloin pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 tahtoo.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Mill\u00e4<\/span> keinoilla saamme omaa j\u00e4senmaksuamme jonkin verran takaisin ja miten saanto kohdennetaan kotimaassa j\u00e4rkev\u00e4sti ja oikeudenmukaisesti?<\/p>\n\n\n\n<p>Keskeinen elementti t\u00e4ss\u00e4 yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 on koko 30-vuotisen EU-historiamme ajan ollut Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) tuki, jota on maksettu pysyvien olosuhdehaittojen perusteella. Sopimuksessa Euroopan unionin toiminnasta \u00a7 174 todetaan mm.:<\/p>\n\n\n\n<p><em>Unioni pyrkii erityisesti v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n alueiden v\u00e4lisi\u00e4 kehityseroja sek\u00e4 muita heikommassa asemassa olevien alueiden j\u00e4lkeenj\u00e4\u00e4neisyytt\u00e4. Asianomaisista alueista kiinnitet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota maaseutuun, teollisuuden muutosprosessissa oleviin alueisiin sek\u00e4 vakavista ja pysyvist\u00e4 luontoon tai v\u00e4est\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 haitoista k\u00e4rsiviin alueisiin, kuten pohjoisimpiin alueisiin, joiden v\u00e4est\u00f6ntiheys on eritt\u00e4in alhainen, ja saaristo-, rajaseutu- ja vuoristoalueisiin.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Suomen<\/span> kannattaisi jatkossakin asettaa ensimm\u00e4iseksi prioriteetikseen se rahoitusperuste, jolla t\u00e4h\u00e4nkin asti on saatu aikaan paras tulos.<\/p>\n\n\n\n<p>Samalla on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni siit\u00e4, mit\u00e4 sopimukseen on kirjoitettu: Suomen aluerakenteesta johtuvat haitat ovat luonteeltaan pysyvi\u00e4, ja ne on sellaisiksi tunnustettu.<\/p>\n\n\n\n<p>En tied\u00e4 tilannetta, jossa jokin j\u00e4senmaa olisi itse vaarantanut tai kyseenalaistanut niin selke\u00e4n rahoitusperustan, kuin Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tuki Suomelle on.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4mm\u00e4styin kuultuani viime vuoden lopulla suoraan hallituksen ytimest\u00e4 v\u00e4itteen, ettei Suomi aio priorisoida NSPA-rahoitusta, vaan sit\u00e4 aiottaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vasta \u201dloppusuoralla\u201d. Varminta olisi toimia toisin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syntyneen outo ristiriita NSPA-rahoituksen ja olemukseltaan ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen \u201drajapaketin\u201d v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 raja-alueiden merkityst\u00e4 korostamalla siirret\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n rahaa It\u00e4meren ja Mustanmeren v\u00e4lill\u00e4 sijaitseville Suomeen verrattuna v\u00e4kirikkaille ja k\u00f6yhille alueille.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Suomessa<\/span> on edelleen tahoja, jotka haluavat tosiasioiden vastaisesti v\u00e4itt\u00e4\u00e4 ja kuvitella, ett\u00e4 ainoastaan raja Ven\u00e4j\u00e4n kanssa olisi EU:n ulkorajaa ja sit\u00e4 kohdeltaisiin erityishuomiolla. N\u00e4in ei ole, vaan unionilla on ulkorajat etel\u00e4ss\u00e4, l\u00e4nness\u00e4, pohjoisessa ja id\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 raja-alueiden merkityst\u00e4 korostamalla siirret\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n rahaa It\u00e4meren ja Mustanmeren v\u00e4lill\u00e4 sijaitseville Suomeen verrattuna v\u00e4kirikkaille ja k\u00f6yhille alueille.<\/p>\n\n\n\n<p>Ne ovat sit\u00e4 paitsi l\u00e4hell\u00e4 Ukrainan sotaa ja kriittisi\u00e4 Turkin, Balkanin ja V\u00e4limeren ulkorajoja, joilla L\u00e4hi-id\u00e4n tilanne voi eskaloitua nopeasti ja vakavasti.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Suomen<\/span> it\u00e4raja on t\u00e4rke\u00e4 alue, johon pit\u00e4\u00e4 panostaa. Siihenkin saamme kuitenkin EU-budjetista varoja todenn\u00e4k\u00f6isimmin vakiintuneella kuin ep\u00e4varmalla perusteella.<\/p>\n\n\n\n<p>Sit\u00e4 paitsi Suomen it\u00e4raja kuuluu l\u00e4hes kokonaan NSPA-alueeseen, ja NSPA-perusteella saatavaa rahaa on aina siirretty my\u00f6s muille kuin NSPA-alueille.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>V\u00e4lill\u00e4 itse kunkin on my\u00f6s hyv\u00e4 muistuttaa itse\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 EU:n kautta kiert\u00e4v\u00e4t rahamme ovat pieni liraus oman maamme budjetin rinnalla. \u201dEU-raha\u201d sekoittaa mittasuhteet.<\/p>\n\n\n\n<p>Hiljattain vietettiin suorastaan kansallista juhlaa, kun EU-komissio osoitti 50 M\u20ac Suomen it\u00e4rajan turvallisuuden parantamiseen. Unohtuiko, ett\u00e4 Suomi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tuohon tarkoitukseen omasta budjetistaan saman summan reilun kahden vuorokauden aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>EU:n budjetin rakenne ja sis\u00e4lt\u00f6 muuttuvat tulevalle toimikaudelle. Muutos on pienempi kuin EU-komissio alkuper\u00e4isiss\u00e4 suunnitelmissaan tavoitteli. Parlamentin laaja maltillinen enemmist\u00f6 ilmaisi selke\u00e4sti tahtovansa maatalouden ja aluekehityksen aloille komission haluamaa vahvemman osuuden.\u00a0 Kuluva vuosi ja ensi vuoden alkupuoli lienev\u00e4t sit\u00e4 aikaa, kun kansalliset maksuosuudet ja saannot alkavat hahmottua tarkemmin. Samalla juuri nyt on se aika, jolloin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-250","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"18.3.2026 10.55","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=250"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":252,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/250\/revisions\/252"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=250"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=250"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=250"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":247,"date":"2026-01-02T11:46:36","date_gmt":"2026-01-02T09:46:36","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=247"},"modified":"2026-01-02T11:46:37","modified_gmt":"2026-01-02T09:46:37","slug":"suomi-ei-nouse-leikkaamalla-vaan-yhteistyolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/suomi-ei-nouse-leikkaamalla-vaan-yhteistyolla\/","title":{"rendered":"Suomi ei nouse leikkaamalla vaan yhteisty\u00f6ll\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>P\u00e4\u00e4ministeri Orpon (kok.) uudenvuoden tervehdys oli vakava. Orpon mukaan yh\u00e4 suurempi syy Suomen ongelmille l\u00f6ytyy kansainv\u00e4lisest\u00e4 tilanteesta. Vaikea se onkin. Mutta eip\u00e4 ollut kansainv\u00e4linen tilanne helppo edellisell\u00e4k\u00e4\u00e4n hallituksella, kun koronavirus jyll\u00e4si ja Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n<p>Viennin kasvun k\u00e4ynnistymist\u00e4 toivotaan, nyt etenkin Saksan avulla. Arvelen, ett\u00e4 moni porvarihallituksen taustavoimissa toivoo my\u00f6s EU:n Ukraina-yhteisvelan poikivan tilauksia talouteemme. Niin yksituumaisesti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Orpon hallitus EU-yhteisvelan Ukrainaa varten hyv\u00e4ksyv\u00e4n. Ja yht\u00e4 varmasti se tulee hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n my\u00f6s EU:n tulevan rahoituskehyksen liittyv\u00e4t velkaelementit.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Vuoden<\/span> 2026 alussa Orpon hallituksen mielialat ovat kovin erilaiset kuin sen aloittaessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2023 kaikkeen l\u00f6ytyi syyllinen edellisen hallituksen teoista. Syyt\u00f6ksiss\u00e4 oli kohtuuden nimiss\u00e4 tottakin. Etenkin talouden saralla <strong>Rinteen<\/strong>\u2013<strong>Marinin<\/strong> hallitukset kiihdyttiv\u00e4t velkaantumista niin Suomessa kuin EU:ssakin enemm\u00e4n kuin oli tarpeen ja hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sote-uudistusta Orpon hallituksen puolueet ovat moittineet ankarasti. Pian kolme vuotta vallassa oltuaan ne eiv\u00e4t ole kuitenkaan tehneet mit\u00e4\u00e4n puheidensa katteeksi.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 on aika, jona pit\u00e4isi jo pysty\u00e4 itse uudistamaan eik\u00e4 vieritt\u00e4\u00e4 syyt\u00e4 edelt\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallituksen parissa lienee v\u00e4hitellen ymm\u00e4rretty sen omien toimien vaikutus taantuman pitkittymiseen. Jos hallituksen talousp\u00e4\u00e4t\u00f6kset olisivat toimineet, niit\u00e4 varmasti hehkutettaisiin. Nyt niist\u00e4 ollaan hiljaa. Veroratkaisut: yhteis\u00f6vero, alv, v\u00e4hennysten leikkaukset ovat vaikuttaneet valtavan paljon Suomen talouden hyytymiseen. K\u00f6yhien, ty\u00f6tt\u00f6mien ja k\u00f6yhyysvaarassa olevien m\u00e4\u00e4r\u00e4t hipovat enn\u00e4tyksi\u00e4 ja ylitt\u00e4v\u00e4t ne.<\/p>\n\n\n\n<p>Perinteinen jouluostoskierrokseni pienyritt\u00e4jien myym\u00e4l\u00f6iss\u00e4 kertoi, ett\u00e4 vuosi 2025 on monelle ollut \u201dhuonoin vuosi ikin\u00e4\u201d, ja joukossa on my\u00f6s 1990-luvun suuren laman kokeneita yrityksi\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tutut ihmiset kertovat, ett\u00e4 kulutus on pys\u00e4htynyt \u201dhallituksen verop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja uhkauksiin uusista leikkauksista ja veronkorotuksista\u201d.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Moni suomalainen on kokenut, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, sairaat ja k\u00f6yh\u00e4t ihmiset syyllistettiin paitsi omasta tilastaan, suorastaan koko maamme ongelmista.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Oikeistohallituksen<\/span> alkutunnelma n\u00e4ytti euforiselta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kokoomuksen ulkopoliittinen v\u00e4risuora p\u00e4\u00e4si toisten valmistamaan Nato-unelmap\u00f6yt\u00e4\u00e4ns\u00e4, niin ett\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 meinasi tulla ahdasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Valtiovarainministeri <strong>Purran<\/strong> (ps.) puolue oli saksineen valmis leikkaamaan siin\u00e4 hengess\u00e4, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki julkisen sektorin menot olisivat poispotkitun punavihre\u00e4n ideologian perustamia.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Moni suomalainen on kokenut, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t, sairaat ja k\u00f6yh\u00e4t ihmiset syyllistettiin paitsi omasta tilastaan, suorastaan koko maamme ongelmista. Nyt puhe on ainakin hallituksen hallitussa julkikuvassa hillitymp\u00e4\u00e4, kun vaalit ovat edess\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin takana.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">P\u00e4\u00e4ministeri<\/span> Orpo haki selv\u00e4sti uudenvuoden tervehdyksess\u00e4\u00e4n uutta s\u00e4vy\u00e4 sen tilalle, joka on v\u00e4ritt\u00e4nyt hallituksen taivalta. H\u00e4n muistutti lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 suomalaisilla pit\u00e4isi olla enemm\u00e4n asioita, joiden eteen teemme yhdess\u00e4 t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Aivan oikein. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on sen Petteri Orpon puhetta, jonka aikanaan opin tuntemaan. Meill\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4 yksi iso yhteinen asia, t\u00e4m\u00e4 Suomi. Ja sen puolesta tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 yleisesti ottaen ahkerammin ilmapiiriss\u00e4 ja yhteiskunnassa, jossa kaikki ihmiset arvostavat ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tarvitsevansa toisiaan.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi my\u00f6s kaikissa puolueissa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 \u2013 niin Orpon hallitukseen kuuluvissa kuin nykyisess\u00e4 oppositiossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>P\u00e4\u00e4ministeri Orpon (kok.) uudenvuoden tervehdys oli vakava. Orpon mukaan yh\u00e4 suurempi syy Suomen ongelmille l\u00f6ytyy kansainv\u00e4lisest\u00e4 tilanteesta. Vaikea se onkin. Mutta eip\u00e4 ollut kansainv\u00e4linen tilanne helppo edellisell\u00e4k\u00e4\u00e4n hallituksella, kun koronavirus jyll\u00e4si ja Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si. Viennin kasvun k\u00e4ynnistymist\u00e4 toivotaan, nyt etenkin Saksan avulla. Arvelen, ett\u00e4 moni porvarihallituksen taustavoimissa toivoo my\u00f6s EU:n Ukraina-yhteisvelan poikivan tilauksia talouteemme. Niin [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-247","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.1.2026 11.46","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=247"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=247"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=247"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=247"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":244,"date":"2025-10-10T11:31:18","date_gmt":"2025-10-10T08:31:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=244"},"modified":"2025-10-10T11:31:18","modified_gmt":"2025-10-10T08:31:18","slug":"itainen-suomi-kaipaa-konkreettisia-toimia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/itainen-suomi-kaipaa-konkreettisia-toimia\/","title":{"rendered":"It\u00e4inen Suomi kaipaa konkreettisia toimia"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Petteri Orpon<\/strong> hallitus k\u00e4ynnisti hallitusohjelmansa mukaisesti kaksi alueohjelmaa: Pohjoisen ohjelman ja It\u00e4isen Suomen ohjelman. <\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4m\u00e4 suuralueet kehittyv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ajan paineissa eri suuntiin. Pohjoinen\u00a0on maamme kansainv\u00e4lisin alue, jonne kohdistuu suuri investointipotentiaali mm. puhtaan siirtym\u00e4n ja avautuvien liikenneyhteyksien muodossa. It\u00e4inen Suomi on heterogeenisempi: kasvualueet ovat v\u00e4hiss\u00e4, moni paikkakunta ja maakunta k\u00e4rsii erityisesti Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n taloussuhteen ja rajaliikenteen poistumisesta, menett\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4 ja investointeja.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Orpon<\/span> hallituksen toimet It\u00e4isen Suomen osalta ovat edenneet verkkaisesti, mutta edenneet kuitenkin. Sen kiitoksen Orpon hallitus ansaitsee, ett\u00e4 se on It\u00e4isen Suomen ohjelman organisoinut edellisen hallituksen It\u00e4-Suomi-toimintaa j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmin ja integroinut alueet mukaan valmisteluun ja toimeenpanon seurantaan.<\/p>\n\n\n\n<p>My\u00f6s ohjelman teemat on valittu oikein. Mutta kiitokset loppuvatkin sitten toistaiseksi t\u00e4h\u00e4n, koska konkreettiset toimet ovat v\u00e4hiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallitus on nimitt\u00e4in osannut my\u00f6s \u201dviestinn\u00e4llist\u00e4\u00e4\u201d toimintansa. Alueohjelmien toimenpiteiksi lasketaan asioita, jotka olisivat toteutuneet muutenkin osana ns. normaalia toimintaa. Sama toimenpide tai resurssi my\u00f6s viestit\u00e4\u00e4n moneen kertaan, niin ett\u00e4 \u00e4kkin\u00e4inen tulkitsee It\u00e4isen Suomen olevan suoranaisen toimenpiteiden tulvan ja rahasateen kohteena. N\u00e4in ei ole. Mutta kun aikanaan luin eri puolilta maata annettua lausuntopalautetta It\u00e4isen Suomen ohjelmaan, niin muualla maassa oli jo her\u00e4nnyt suoranaista kateutta asioista, joita ei ole olemassakaan.<\/p>\n\n\n\n<p>It\u00e4isen Suomen ohjelma-alueen toimijat saavat my\u00f6s pohtia itsekriittisesti, onko valmistelussa todella l\u00f6ydetty ja joitakin koko alueelle aidosti yhteisi\u00e4 suuria tavoitteita ja sitouduttu niihin \u2013 vaiko yritetty ohjelman avulla saada jokin itselle t\u00e4rke\u00e4 yksitt\u00e4inen toimenpide toteutumaan.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Aluekehityksen<\/span> perustekij\u00e4t ovat aina ja kaikkialla v\u00e4est\u00f6, p\u00e4\u00e4omat, koulutus ja saavutettavuus. Nyt pit\u00e4isi keskitty\u00e4 olennaiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ensin pit\u00e4\u00e4 pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 negatiivinen kehitys. Siit\u00e4 osa aiheutuu valtion jo pitk\u00e4\u00e4n It\u00e4-Suomea sorsineesta julkisen rahan ohjaamisesta. Toinen ja viel\u00e4 onneksi lyhyemm\u00e4n aikaa kest\u00e4nyt vaikutus johtuu EU-Suomi-Ven\u00e4j\u00e4-suhteiden tilasta ja maamme julkisuudessa ylikorostuneesta \u201dsotapelosta\u201d, joka aiheuttaa todellisuutta v\u00e4\u00e4rist\u00e4v\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja riskikuvitelmia alueen tulevaisuutta kohtaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Jos Orpon hallitus toimii loppuaikanaan viisaasti, It\u00e4-Suomi-toimet kohdennetaan muutamiin keskeisiin asioihin, etenkin saavutettavuuteen, koulutukseen ja yritysrahoitukseen.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Suuri<\/span> odotus taitaa kohdistua ns. \u201derityistalousalueisiin\u201d. Niist\u00e4 pit\u00e4isi jo saada konkretiaa: mit\u00e4 ovat ne rahoituksen ja tuen v\u00e4lineet, joita erityistalousalue-status yrityksille tuo? Toistaiseksi t\u00e4m\u00e4 on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Ja ainakin minulle on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, mit\u00e4 muuta n\u00e4m\u00e4 toimet voivat olla kuin aiemmat juridiset tarkastelut ovat tuottaneet: niiden on noudatettava unionin valtiontukis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai saatava komission ennakkohyv\u00e4ksynt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kiirett\u00e4 pit\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimenpiteet konkretisoituisivat t\u00e4m\u00e4n hallituksen tai EU-ohjelmakauden aikana.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Petteri Orpon hallitus k\u00e4ynnisti hallitusohjelmansa mukaisesti kaksi alueohjelmaa: Pohjoisen ohjelman ja It\u00e4isen Suomen ohjelman. N\u00e4m\u00e4 suuralueet kehittyv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ajan paineissa eri suuntiin. Pohjoinen\u00a0on maamme kansainv\u00e4lisin alue, jonne kohdistuu suuri investointipotentiaali mm. puhtaan siirtym\u00e4n ja avautuvien liikenneyhteyksien muodossa. It\u00e4inen Suomi on heterogeenisempi: kasvualueet ovat v\u00e4hiss\u00e4, moni paikkakunta ja maakunta k\u00e4rsii erityisesti Suomen ja Ven\u00e4j\u00e4n taloussuhteen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-244","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"10.10.2025 11.31","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":240,"date":"2025-05-30T13:37:13","date_gmt":"2025-05-30T10:37:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=240"},"modified":"2025-05-30T13:37:14","modified_gmt":"2025-05-30T10:37:14","slug":"housut-kintuissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/housut-kintuissa\/","title":{"rendered":"Housut kintuissa"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Paavo Lipponen<\/strong> on Suomen t\u00e4h\u00e4nastisen EU-j\u00e4senyyden ajan keskeisin ja vahvin vaikuttaja. Lipposen linjana oli vied\u00e4 Suomi EU:n \u201dkaikkiin ytimiin\u201d. H\u00e4nen ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4ministerikautensa loppu huipentui Suomen EU-puheenjohtajakaudella k\u00e4ynnistettyyn valtavaan it\u00e4laajentumiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kotimaassa Lipposen voimasta todisti muun muassa keskeisten vientialojen ammattiliittojen asettuminen EMU-j\u00e4senyyden kannalle.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Lipposen<\/span> n\u00e4kemyksi\u00e4 ja eurooppalaista kokemusta ei voi ohittaa. Onkin pidett\u00e4v\u00e4 outona, kuinka lyhyeen loppui keskustelu Lipposen valtiop\u00e4ivien avajaisten yhteydess\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4st\u00e4 \u00e4r\u00e4hdyksest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>H\u00e4n arvosteli valtiojohtoa EU-n\u00e4kemyksen puutteesta ja t\u00e4rkeimm\u00e4n kansainv\u00e4lisen yhteis\u00f6mme laiminly\u00f6misest\u00e4 maamme ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana. \u201dOllaan housut kintuissa\u201d, Lipponen luonnehti ja jatkoi mm. arvostelemalla \u201dNato-vouhotusta\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>On aiheellista kysy\u00e4, mik\u00e4 on Suomen EU-linja ja -strategia. Ja mik\u00e4 on itse unionin tulevaisuus. Ne liittovaltioytimet, joita 1990-luvun perussopimuksilla rakennettiin, ovat rapistuneet. <\/p>\n\n\n\n<p>Talous- ja rahaliiton s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on rikottu alusta alkaen ja rikotaan edelleen. Ep\u00e4onnistunut talousliitto muuttui velkaunioniksi. Yhteisen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan uskottavuus k\u00e4rsii j\u00e4senvaltioiden laiminly\u00f6nneist\u00e4. Realistit ovatkin jo luopuneet EU:n militarisoimisesta ja Natolle rinnakkaisten rakenteiden luomisesta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Vuosituhannen vaihteessa k\u00e4ytiin aitoa keskustelua unionin suunasta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Euroopan<\/span> yhteis\u00f6jen perustamisesta saakka keskeisi\u00e4 yhteisen politiikan aloja ovat olleet yhteinen maatalouspolitiikka ja alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta vahvistava koheesiopolitiikka.<\/p>\n\n\n\n<p>Maataloustuottajien tilanne on nyt heikko useissa j\u00e4senvaltioissa. Aluepolitiikan rahoja halutaan siirt\u00e4\u00e4 entist\u00e4kin enemm\u00e4n pois varsinaisesta aluekehityksest\u00e4 muihin teemoihin.<\/p>\n\n\n\n<p>On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 unionin toimia ja <strong>Von der Leyenin<\/strong> toisen komission ty\u00f6ohjelmaa s\u00e4vytt\u00e4v\u00e4t Ukrainan sota, varautuminen ja unionin omavaraisuuden vahvistamien monilla sektoreilla. N\u00e4ist\u00e4 tavoitteista ollaan laajasti samanmielisi\u00e4, mutta niiden toteuttaminen on viel\u00e4 kovan ty\u00f6n takana. N\u00e4iss\u00e4kin teemoissa tulisi arvioida, ovatko j\u00e4senvaltiot itse ketter\u00e4mpi\u00e4 uudistajia kuin unioni.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Lipposen<\/span> \u00e4r\u00e4hdys johtaa havaitsemaan, ettei t\u00e4ss\u00e4 vain Suomi ole \u201dhousut kintuissa\u201d vaan koko EU. 1990-luvun federalistiset hankkeet ovat pys\u00e4htyneet. Keskeinen j\u00e4senvaltio Iso-Britannia j\u00e4tti koko unionin, mik\u00e4 muutti sis\u00e4ist\u00e4 dynamiikkaa. Suurten j\u00e4senvaltioiden vaalitulokset voivat oikeisto- ja vasemmistopopulismin paineissa heiluttaa koko yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan yhteenkuuluvuuden idea, tavoitteet ja keinot kaipaavat elvytt\u00e4mist\u00e4. Vuosituhannen vaihteessa k\u00e4ytiin aitoa keskustelua unionin suunasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Laajentumisen ja syventymisen ristiriitaa ei ole ratkaistu vaan se haittaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekokyky\u00e4. Kuitenkin edelleen havitellaan ja luvataan yh\u00e4 vaikeammin toteutettavia laajentumisia. Miten niiden kuvitellaan onnistuvan?<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Nyt<\/span> kun Saksan hallitustilanne on vakiintunut ja Ranskan presidentill\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti toimikautta j\u00e4ljell\u00e4, olisi tilaisuus aidolle tilannearviolle ja uudistuksille.<\/p>\n\n\n\n<p>Niiden k\u00e4ynnist\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 visioita ja esityksi\u00e4, joiden avulla edet\u00e4\u00e4n. Ellei yhteisty\u00f6n luonne ja tulevaisuus ole selke\u00e4, rapautuminen jatkuu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Paavo Lipponen on Suomen t\u00e4h\u00e4nastisen EU-j\u00e4senyyden ajan keskeisin ja vahvin vaikuttaja. Lipposen linjana oli vied\u00e4 Suomi EU:n \u201dkaikkiin ytimiin\u201d. H\u00e4nen ensimm\u00e4isen p\u00e4\u00e4ministerikautensa loppu huipentui Suomen EU-puheenjohtajakaudella k\u00e4ynnistettyyn valtavaan it\u00e4laajentumiseen. Kotimaassa Lipposen voimasta todisti muun muassa keskeisten vientialojen ammattiliittojen asettuminen EMU-j\u00e4senyyden kannalle. Lipposen n\u00e4kemyksi\u00e4 ja eurooppalaista kokemusta ei voi ohittaa. Onkin pidett\u00e4v\u00e4 outona, kuinka lyhyeen loppui [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-240","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"30.5.2025 13.37","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":236,"date":"2025-02-06T12:42:05","date_gmt":"2025-02-06T10:42:05","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=236"},"modified":"2025-02-06T12:53:38","modified_gmt":"2025-02-06T10:53:38","slug":"presidentti-stubb-ja-kokoomuksen-varisuora","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/presidentti-stubb-ja-kokoomuksen-varisuora\/","title":{"rendered":"Presidentti Stubb ja kokoomuksen v\u00e4risuora"},"content":{"rendered":"\n<p>On kulunut noin vuosi siit\u00e4, kun presidentti <strong>Stubb<\/strong> astui virkaansa. H\u00e4nt\u00e4 kohtaan on tunnettu suuria odotuksia, mutta my\u00f6s ep\u00e4ilyksi\u00e4. Kumpikaan suhtautuminen ei ole yll\u00e4tys, kun katsomme h\u00e4nen aiempaa uraansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tapasin <strong>Alexander Stubbin<\/strong> ensi kerran 25 vuotta sitten Brysseliss\u00e4, Suomen EU-suurl\u00e4hettil\u00e4s <strong>Antti Satulin<\/strong> MEP-lounaalla, jolla \u201dsijaistin\u201d <strong>Paavo V\u00e4yryst\u00e4<\/strong>. Stubb toimi tuossa vaiheessa asiantuntijateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 EU-edustustossa. Meneill\u00e4\u00e4n oli hallitusten v\u00e4linen konferenssi EU:n tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Stubb suhtautui liittovaltioksi tiivistyv\u00e4\u00e4n unioniin optimistisesti ja kannatti federalismin perusoppeja. Edellisen vuoden lopussa oli Eurooppa-neuvosto p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt historiallisen laajentumishankkeen toteuttamisesta. Se johti unionin luonteen muuttumiseen. Ylikansallinen p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta lis\u00e4\u00e4ntyi, mutta monien tavoitteena ollut \u201dyhten\u00e4inen unioni\u201d j\u00e4i syntym\u00e4tt\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2000 Antti Satulin p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 ei mieleeni juohtunut, ett\u00e4 kuuntelisin Suomen tulevaa presidentti\u00e4. J\u00e4i kuitenkin mieleen, miten itsevarmasti h\u00e4n arvioi asioita. Ei h\u00e4n asettunut perinteiseen tutkijan rooliin vaan halusi vaikuttaa mielipiteisiin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">L\u00e4hemp\u00e4\u00e4<\/span> Stubb tuli sitten tutuksi kymmenkunta vuotta my\u00f6hemmin ulkoministerin\u00e4. <strong>Ilkka Kanervan<\/strong> ollessa ulkoministerin\u00e4 oli h\u00e4nen ja ulkomaankauppaministeri V\u00e4yrysen v\u00e4lill\u00e4 toisinaan n\u00e4kemyseroja, mutta eiv\u00e4t ne pintaan nousseet. Eiv\u00e4tk\u00e4 heijastelleet ministeri\u00f6n virkajohdon tunnelmiin.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4p\u00e4 sit\u00e4 kiertelem\u00e4\u00e4n: Kanervan v\u00e4istyminen ja Stubbin tulo ulkoministeriksi oli yksi hallituskauden k\u00e4\u00e4nnekohta. Ministeri\u00f6n ilmapiirin lis\u00e4ksi my\u00f6s keskustan ja kokoomuksen v\u00e4lit alkoivat s\u00e4hk\u00f6isty\u00e4 yh\u00e4 useammassa asiassa. Merikasarmin kahden ministerin linjat et\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t joissakin kysymyksiss\u00e4 180 asteen kulmassa toisiinsa n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n<p>Julkisuus taisi lopulta kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota ulkoministeri Stubbin tapaan toimia kuin toiminnan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Stubb ei asettunut ulkoministerilt\u00e4 perinteisesti odotettuun rooliin vaan siirsi oman, kantaaottavaksi ja my\u00f6s julkisuutta hakevaksi muodostuneen poliittisen profiilinsa Merikasarmille. T\u00e4m\u00e4 johti my\u00f6s rajanylityksiin toisten ministerien alueille tavalla, johon Vanhasen hallituksissa ei ollut totuttu.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Uudessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 valta siirtyy sille, joka sen ottaa.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Moni on<\/span> saattanut jo <strong>Sanna Marinin<\/strong> ja <strong>Sauli Niinist\u00f6n<\/strong> julkisen suosion ja Marinin miljoonien seuraajien my\u00f6t\u00e4 unohtaa, ett\u00e4 Stubb oli Suomen politiikan ensimm\u00e4inen todellinen some-ilmi\u00f6. H\u00e4nen kymmeni\u00e4 tuhansia Twitter-seuraajiaan ihasteltiin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 h\u00e4n muutti Suomen poliittista kulttuuria ja muutti sit\u00e4 ilmeisen pysyv\u00e4sti. Tavalla, jolla oli oma vaikutuksensa h\u00e4nen omankin julkisen profiilinsa kolhiintumiseen p\u00e4\u00e4ministerin teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan henkil\u00f6- ja puoluegalleria oli heterogeeninen: <strong>Halonen<\/strong>, <strong>Vanhanen<\/strong>, Stubb, V\u00e4yrynen, <strong>H\u00e4k\u00e4mies<\/strong>\u2026 Noina vuosina ei kuitenkaan tarvinnut juurikaan keskustella siit\u00e4, oliko Suomen ulkoinen edustaminen hoidettu perustuslain ja Suomen ulkopoliittisen linjan mukaan vaiko ei. Nyt t\u00e4st\u00e4 asiasta syntyy toinen kuva, josta jotkut moittivat Stubbia, jotkut valtioneuvostoa, jotkut eduskuntaa ja jotkut perustuslakia \u2013 ja kokoomuksen v\u00e4risuoraa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Uudessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 valta siirtyy sille, joka sen ottaa. Kun EU-aikamme alkuvuosina p\u00e4\u00e4ministerin vallan maksimoinutta <strong>Paavo Lipposta<\/strong> arvosteltiin h\u00e4nen k\u00e4ymist\u00e4\u00e4n ulkopolitiikan keskusteluista, h\u00e4n esitti oman valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6ns\u00e4: \u201dNyt on niin, ett\u00e4 min\u00e4 puhun vaikka Kiinan keisarin kanssa\u201d. Eik\u00e4 asiaa en\u00e4\u00e4 kovin syv\u00e4llisesti sen j\u00e4lkeen puitu. Onko Suomessa k\u00e4yty riitt\u00e4v\u00e4 keskustelu valtioelinten suhteista NATO-j\u00e4senyyden oloissa?<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Tilannearviota<\/span> sumentaa \u201dkokoomuksen ulkopolitiikan v\u00e4risuora\u201d. Sanoja kannattaa mutustella. Suomen ulkopolitiikan johtopaikoilla voi demokratiassa olla kokoomuksen tai jonkun muun v\u00e4risuora. Nykyisen asemansa kokoomus on saanut menestym\u00e4ll\u00e4 vaaleissa; lis\u00e4ksi tietenkin hallituskumppaniensa tuella ja viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n toisten h\u00f6lm\u00f6ilynkin ansiosta. Siin\u00e4 ei mit\u00e4\u00e4n: tilanne kyll\u00e4 muuttuu ajan ja vaalien my\u00f6t\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta Suomen ulkopolitiikan sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 ei voi vallita yhden puolueen v\u00e4risuora. Kun ulkopolitiikan johtopaikoilla oli eri linjojen ja puolueiden edustajia, oli tapana muistuttaa, ett\u00e4 viime k\u00e4dess\u00e4 valtioelinten erimielisyydet tai ep\u00e4selvyydet ratkaisee eduskunta. Eduskunnan ei nytk\u00e4\u00e4n kannata p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 uusia lautaskiistoja syntym\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n presidentti Stubbin. Presidentin virkakausi on pitk\u00e4 ja sen kuluessa tulee viel\u00e4 moni asia muuttumaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>On kulunut noin vuosi siit\u00e4, kun presidentti Stubb astui virkaansa. H\u00e4nt\u00e4 kohtaan on tunnettu suuria odotuksia, mutta my\u00f6s ep\u00e4ilyksi\u00e4. Kumpikaan suhtautuminen ei ole yll\u00e4tys, kun katsomme h\u00e4nen aiempaa uraansa. Tapasin Alexander Stubbin ensi kerran 25 vuotta sitten Brysseliss\u00e4, Suomen EU-suurl\u00e4hettil\u00e4s Antti Satulin MEP-lounaalla, jolla \u201dsijaistin\u201d Paavo V\u00e4yryst\u00e4. Stubb toimi tuossa vaiheessa asiantuntijateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 EU-edustustossa. Meneill\u00e4\u00e4n oli [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-236","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"6.2.2025 12.42","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=236"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/236\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=236"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=236"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=236"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":233,"date":"2024-11-21T15:58:54","date_gmt":"2024-11-21T13:58:54","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=233"},"modified":"2024-11-21T15:58:56","modified_gmt":"2024-11-21T13:58:56","slug":"korjatkaa-sote-palvelut-ja-perusturvan-aukot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/korjatkaa-sote-palvelut-ja-perusturvan-aukot\/","title":{"rendered":"Korjatkaa sote-palvelut ja perusturvan aukot"},"content":{"rendered":"\n<p>Kansalaisena ja jonkinlaisena p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tulen ep\u00e4toivoiseksi siit\u00e4 ilmapiirist\u00e4, jossa korkeimmat valtioelimemme ovat ratkovinaan maamme pahimpia ongelmia. <\/p>\n\n\n\n<p>Useimmilla alueilla Suomessa on menossa todellinen palvelujen saatavuutta ja kustannuksia koskeva kriisi. Mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valitettavasti silt\u00e4, ett\u00e4 maamme poliittiselle johdolle on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kiistell\u00e4 siit\u00e4, kuka on tehnyt mit\u00e4kin virheit\u00e4 ja kuka on ollut koko ajan oikeassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansalaista t\u00e4m\u00e4 kinastelu ei auta. Sit\u00e4 paitsi varmasti jo tyhmempikin huomaa nyt j\u00e4lkik\u00e4teen ne sote-uudistuksen virheet, joista viisaammat yrittiv\u00e4t varoittaa jo etuk\u00e4teen.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Nykyiselle<\/span> hallitukselle n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sopivan hyvin sellainen kehitys, ett\u00e4 alij\u00e4\u00e4miin sortuvat hyvinvointialueet yhdistet\u00e4\u00e4n ja lopputuloksena on koko maassa 3\u20135 mammuttiorganisaatiota, jotka ovat entist\u00e4 kalliimpia, tehottomampia ja inhimillisyydelle vieraita.<\/p>\n\n\n\n<p>Onko hallituksessa ja maamme puolueiden johdossa liian vaikeaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yht\u00e4 aikaa tapahtuva palveluiden ja etuuksien raju leikkaus kohdistuu irvokkaasti niihin ihmisiin, jotka ovat erityisen avun ja hoivan tarpeessa tai joiden kyky\u00e4 oman el\u00e4m\u00e4ntilanteensa vahvistamiseen yhteiskunnan pit\u00e4isi ja kannattaisi tukea?<\/p>\n\n\n\n<p>Useimmat heikennykset osuvat samoihin ryhmiin ja yksil\u00f6ihin. Tilanne on niin huono, ett\u00e4 ihmisill\u00e4 ei ole varaa ostaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4\u00e4n \u2013 tai mahdollisuutta p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarpeenmukaisen hoidon piiriin, jolloin kummastakin seuraa aiemmin hallinnassa olleen sairauden pahentuminen ja my\u00f6hemmin yhteiskunnalle viel\u00e4 kalliimpi lasku.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Jos asiaa<\/span> halutaan ryhty\u00e4 tosimielell\u00e4 parantamaan muuten kuin sill\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isell\u00e4 avulla, ett\u00e4 lis\u00e4t\u00e4\u00e4n julkisen rahan siirtoa yksityisille toimijoille, tulisi aloittaa heti perustavammat toimet ja ryhty\u00e4 t\u00f6ihin. <\/p>\n\n\n\n<p>Ehdotan, ett\u00e4 oppositiopuolue keskustan johtaja <strong>Antti Kaikkonen<\/strong> menee \u2013 <strong>Antti Lindtmanin<\/strong> kanssa tai ilman \u2013 puhumaan sovinnon ja j\u00e4rjen sanoja p\u00e4\u00e4ministeri <strong>Petteri Orpolle<\/strong> ja valtiovarainministeri <strong>Riikka Purralle<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustan ja SDP:n pit\u00e4\u00e4 my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihan kaikki sote-uudistuksessa ei onnistunut. Pit\u00e4isi lopettaa ideologinen sodank\u00e4ynti ja syyttely ja sopia askelmerkit parempaan suuntaan eli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hallitukselle sellaisia esityksi\u00e4, joita oppositiokin voi tukea. <\/p>\n\n\n\n<p>Vastaavasti hallituksen tulisi hillit\u00e4 paikallispalvelujen alasajoa ja sosiaaliturvan heikennysten ohjelmalliselta vaikuttavaa kohdentamista samoihin ryhmiin ja ihmisiin.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Punamultapuolueiden<\/span> olemukseen ja historiaan sopisi kansallisen sovun tarjoaminen ja rakentaminen \u2013 meneill\u00e4\u00e4n nimitt\u00e4in on todellisuudessa vakava ja k\u00e4rjistyv\u00e4 kriisi, joka heikent\u00e4\u00e4 vakavasti luottamusta viranomaisiin ja yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiaa ei ratkaista my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u201dpelastetaan palvelut aluevaaleissa\u201d -propagandalla. Ei aluevaltuustoilla ole sen kummempaa kyky\u00e4 mink\u00e4\u00e4n pelastamiseen kuin on nytk\u00e4\u00e4n, ellei rahoituslakia korjata. T\u00e4m\u00e4 on armoton totuus. Kaikkien pit\u00e4\u00e4 nyt ottaa v\u00e4h\u00e4n taka-askelia. <\/p>\n\n\n\n<p>Keskustassa tuon luulisi olevan helppoa, sill\u00e4 tuskinpa kukaan t\u00e4ss\u00e4 kohtaa haluaa sanoa vallitsevan tilanteen olleen puolueemme \u201dsatavuotinen tavoite\u201d. <\/p>\n\n\n\n<p>Sit\u00e4 se ei t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6svallasta irrotettu muodollinen \u201ditsehallinto\u201d ole koskaan ollutkaan, muualla kuin puoluejohtaja <strong>Juha Sipil\u00e4n <\/strong>viestinn\u00e4llisesti suuntautuneen avustajan ep\u00e4onnistuneessa kielikuvassa, jonka valitettavan moni uskoi todeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00f6ihin nyt! Kansalaiset odottavat muutosta. Keskustan kannattaa nyt toimia rakentavalla tavalla. Siit\u00e4 kansakin palkitsisi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kansalaisena ja jonkinlaisena p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 tulen ep\u00e4toivoiseksi siit\u00e4 ilmapiirist\u00e4, jossa korkeimmat valtioelimemme ovat ratkovinaan maamme pahimpia ongelmia. Useimmilla alueilla Suomessa on menossa todellinen palvelujen saatavuutta ja kustannuksia koskeva kriisi. Mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valitettavasti silt\u00e4, ett\u00e4 maamme poliittiselle johdolle on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kiistell\u00e4 siit\u00e4, kuka on tehnyt mit\u00e4kin virheit\u00e4 ja kuka on ollut koko ajan oikeassa. Kansalaista t\u00e4m\u00e4 kinastelu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-233","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"21.11.2024 15.58","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/233","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=233"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/233\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=233"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=233"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":227,"date":"2024-09-19T09:12:48","date_gmt":"2024-09-19T06:12:48","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=227"},"modified":"2024-09-19T14:51:27","modified_gmt":"2024-09-19T11:51:27","slug":"ihmettelijasta-ei-ole-paattajaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/ihmettelijasta-ei-ole-paattajaksi\/","title":{"rendered":"Ihmettelij\u00e4st\u00e4 ei ole p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"\n<p>Sosiaalisen median l\u00e4pimurto poliittiseen viestint\u00e4\u00e4n vaikutti joskus vuosituhannen alussa tarpeelliselta ja innostavalta jutulta. <\/p>\n\n\n\n<p>Tarkoitan jo varsinaisten sovellusten edelt\u00e4ji\u00e4 kuten keskustelupalstoja ja muuta alkeellisempaa yhteis\u00f6nmuodostusta. Lyhyess\u00e4 ajassa t\u00e4m\u00e4 l\u00e4pimurto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin pilanneen poliittisen keskustelutavan ja per\u00e4ti tyhmist\u00e4neen suuren osan jopa korkeimman valtioelimen, eduskunnan j\u00e4senist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalisen median alkuvaiheen voima syrj\u00e4ytti asiapentit, numeroniilot ja aatemaailman syv\u00e4porautujat. Puolueet ja kansalaiset saivat voimaantumista ja el\u00e4myksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 joku ihminen osasi ottaa kuvia itsest\u00e4\u00e4n ja liitt\u00e4\u00e4 niihin tunneviestej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Ihan kaikista<\/span> ei kuitenkaan ole sosiaalisen median trendinrakentajiksi ja uusiksi sannamarineiksi. <\/p>\n\n\n\n<p>Mutta on sosiaalisen median keskustelutapa tuonut kuitenkin yhden varman keinon ihan kaikkien poliitikkojen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi. Se on asioiden n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 ihmetteleminen, jonka useimmiten toivotaan saavan aikaan lukijan eli ns. \u201dyhteis\u00f6n\u201d joukossa tunnereaktion, joka tuo ihmettelij\u00e4lle sympatiaa ja \u00e4\u00e4ni\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Useinkin tavataan hallituspuolueen kansanedustaja ihmettelem\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4mm\u00e4stelem\u00e4ss\u00e4 laki- tai budjettiasiaa, joka on h\u00e4nen omalle vaalipiirilleen ja kotikulmilleen vahingollinen. <\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llaisessa tapauksessa ihmetteleminen on inhimillist\u00e4 ja t\u00e4ht\u00e4\u00e4 mandaatin uusimiseen, mutta pahus viek\u00f6\u00f6n jos joku muistaakin kysy\u00e4, miten edustaja vain hiljattain twiittaili ja hehkutti hallitusneuvotteluissa saaneensa kaikki t\u00e4rke\u00e4t asiansa huomioon otetuiksi. <\/p>\n\n\n\n<p>Joku voi my\u00f6s kysy\u00e4, meinaatkos my\u00f6s tehd\u00e4 jotakin, mutta nyky\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiset kansalaiset ovat ilmeisesti jo v\u00e4hemmist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Oppositiokin p\u00e4\u00e4see v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4, kun tyytyy ihmettelem\u00e4\u00e4n hallituspuolueiden edustajien ihmettely\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Mutta<\/span> ei ihmettely asioita auta. Pit\u00e4\u00e4 olla politiikan ja tekojen taitoa. Niiden avulla keskustakin aikanaan nousi ja niiden puutteessa se on taantunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Joskus nelj\u00e4-viisi vaalikautta sitten laskeskelimme kollegojen kesken, ett\u00e4 suunnilleen 20\u201325 kansanedustajan joukko ratkoo eduskuntaty\u00f6n lopputulokset. Nyt tuo joukko on edelleen supistunut, koska suuri osa politiikan toimijoista on alkanut pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmettely\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ty\u00f6ntekona, jos sen avulla on muodostunut kokemus \u00e4\u00e4nten saamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa on nyt edess\u00e4 sellaiset ajat, ett\u00e4 ihmettelyt on syyt\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sikseen ja kouluttautua oikeaksi p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n<p>Sin\u00e4, kansan edustaja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon eri portailla: ensi kerralla kun tunnet ihmettelyn tarvetta (\u201dMiksi opetushallitus on olemassa? Miksi t\u00e4ss\u00e4 pihvipaketissa lukee valmistusmaa EU? Budjettini on kyll\u00e4 12 miljardia alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen, mutta kuinka paljon se olisi jos nykyinen hallitus olisi edellinen hallitus?\u201d), niin j\u00e4t\u00e4 somep\u00e4ivitys tekem\u00e4tt\u00e4 ja sen seuraamisesta s\u00e4\u00e4styv\u00e4ll\u00e4 ajalla lue lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, budjettia, taustatietoa ja tee valiokunnan tai kunnanvaltuuston kokouksessa perusteltu vastaesitys. Haasta vallitsevat olot ja omankin puolueesi kanta, ellei se ole j\u00e4rkev\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Politiikan on palattava politiikkaan, tekojen tultava keski\u00f6\u00f6n ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon foorumeista on tultava asiallisia. Vasta sitten ne voivat tuottaa tuloksia ja tulla taas kiinnostuksen arvoisiksi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiaalisen median l\u00e4pimurto poliittiseen viestint\u00e4\u00e4n vaikutti joskus vuosituhannen alussa tarpeelliselta ja innostavalta jutulta. Tarkoitan jo varsinaisten sovellusten edelt\u00e4ji\u00e4 kuten keskustelupalstoja ja muuta alkeellisempaa yhteis\u00f6nmuodostusta. Lyhyess\u00e4 ajassa t\u00e4m\u00e4 l\u00e4pimurto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin pilanneen poliittisen keskustelutavan ja per\u00e4ti tyhmist\u00e4neen suuren osan jopa korkeimman valtioelimen, eduskunnan j\u00e4senist\u00e4. Sosiaalisen median alkuvaiheen voima syrj\u00e4ytti asiapentit, numeroniilot ja aatemaailman syv\u00e4porautujat. Puolueet ja [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-227","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.9.2024 9.12","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=227"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/227\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=227"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=227"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=227"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":223,"date":"2024-03-04T13:14:26","date_gmt":"2024-03-04T11:14:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=223"},"modified":"2024-03-04T13:16:04","modified_gmt":"2024-03-04T11:16:04","slug":"kansan-aaneksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/kansan-aaneksi\/","title":{"rendered":"Kansan \u00e4\u00e4neksi"},"content":{"rendered":"\n<p>Keskustan tuleva puheenjohtajavalinta on suuri mahdollisuus. Puheenjohtajavalinta tuo jo itsess\u00e4\u00e4n paljon huomiota puolueelle, mutta julkisen huomion lis\u00e4ksi mahdollisuus kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kansalaistasolla puolueen toiminnassa. Pit\u00e4\u00e4 kuunnella ja tarjota ihmisille kanava tulla kuulluiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Aistin itse nyt sellaisia ilmapiirin merkkej\u00e4, joita voi verrata <strong>Lipposen<\/strong> hallituskausiin. Suomen julkisen talouden tilanne edellytt\u00e4\u00e4 hallitukselta voimakkaita ja vaikuttavia toimia. Ne hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n helpommin, jos niiden oikeudenmukaisuus tuntuu perustellulta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kansan parissa kytee jo ep\u00e4ilys, ovatko veronalennukset ja suuret \u2013 tarpeettomat \u2013 infrahankkeet nyt oikein harkittua politiikkaa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Keskustan<\/span> viimeisten puheenjohtajien arviointi on ja olkoon oikeudenmukaisempaa hieman pidemm\u00e4n ajan p\u00e4\u00e4st\u00e4. Tuntuma on kuitenkin se, ett\u00e4 <strong>Sipil\u00e4n<\/strong> hallituksen taloustoimien ei koettu kohdistuvan oikein ja muutamat liberaalit uudistukset sotivat tervett\u00e4 talonpoikaisj\u00e4rke\u00e4 vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Viimeisell\u00e4 hallituskaudella keskusta taas omaksui liian vauhdikkaan menotalouden, mihin kansa reagoi siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u00e4\u00e4net oikealle.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustan parissa on arvosteltu edellisen opposition eli nykyisten p\u00e4\u00e4hallituspuolueiden turvautumista yksinkertaistuksiin ja helppoihin ratkaisuihin. Aiempiin puheisiin verrattuna monet hallituksen k\u00e4siss\u00e4 olevat ongelmat vaikuttavatkin nyt paljon monimutkaisemmilta kuin vuoden takaisissa vaalikeskusteluissa annettiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustan ei silti pit\u00e4isi nyt itse tyyty\u00e4 reaktiiviseen toimintatapaan, vaan rakentaa omaa ja uutta.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Juha Kuisman<\/span> johtama ty\u00f6ryhm\u00e4 esitti tervetulleita n\u00e4kemyksi\u00e4 keskustapolitiikan ja toiminnan korjaamiseksi, ja niit\u00e4 pit\u00e4isi nyt panna j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti toimeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Oma k\u00e4sitykseni on, ett\u00e4 Suomessa syntyy kyll\u00e4 vahva tilaus aatteelliselle ja omaleimaiselle keskustapolitiikalle, kun sen p\u00e4\u00e4tavoitteet esitet\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ja puolue muokkaa olemustaan kuuntelevaan ja keskustelevaan suuntaan.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Keskustan vahvuus, jolla aikanaan tehtiin erinomaisia vaalituloksia, oli tien l\u00f6yt\u00e4minen sen kansanosan pariin, jolla ei ole vahvojen etuj\u00e4rjest\u00f6jen suojaa, ja jotka arvostavat harkitsevaa vaihtoehtojen etsimist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Noustakseen keskusta tarvitsee nytkin idealismia, kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ja rakentaa todellisia vaihtoehtoja paremmasta yhteiskunnasta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Ihmiset<\/span> ovat jo t\u00e4m\u00e4nkin hallituksen aikana kyll\u00e4stymiseen saakka kuulleet, ettei tehdyille p\u00e4\u00e4t\u00f6ksille ole vaihtoehtoja. Kyll\u00e4 niit\u00e4 on ja niiden rakentava esitt\u00e4minen yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kansanvallan elintilaa talouden, teknologian ja suurvaltojen valtapelin puristuksessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Maalaisliitto syntyi vaihtoehdoksi materialismille, sosialismin ja kapitalismin \u201ditsetiedottomille pakkovalloille\u201d. Noustakseen keskusta tarvitsee nytkin idealismia, kyky\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ja rakentaa todellisia vaihtoehtoja paremmasta yhteiskunnasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Toivottavasti puheenjohtajaehdokkaina n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4, joilla on rohkeutta ajatella toisin ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tekemiseen kansan tuntuma ja \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustan tuleva puheenjohtajavalinta on suuri mahdollisuus. Puheenjohtajavalinta tuo jo itsess\u00e4\u00e4n paljon huomiota puolueelle, mutta julkisen huomion lis\u00e4ksi mahdollisuus kannattaa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kansalaistasolla puolueen toiminnassa. Pit\u00e4\u00e4 kuunnella ja tarjota ihmisille kanava tulla kuulluiksi. Aistin itse nyt sellaisia ilmapiirin merkkej\u00e4, joita voi verrata Lipposen hallituskausiin. Suomen julkisen talouden tilanne edellytt\u00e4\u00e4 hallitukselta voimakkaita ja vaikuttavia toimia. Ne hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n helpommin, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-223","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.3.2024 13.14","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=223"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=223"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=223"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":216,"date":"2023-12-04T14:10:17","date_gmt":"2023-12-04T12:10:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=216"},"modified":"2023-12-04T15:32:16","modified_gmt":"2023-12-04T13:32:16","slug":"isommin-ita-suomesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/isommin-ita-suomesta\/","title":{"rendered":"Isommin It\u00e4-Suomesta"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Petteri Orpon<\/strong> hallitus lupaa toteuttaa \u201dPohjoisen ohjelman\u201d ja \u201dIt\u00e4-Suomen visioty\u00f6n\u201d toimenpiteet. Vanhan sanonnan mukaisesti hallitusohjelma on t\u00e4lt\u00e4 osin oikeansuuntainen, mutta riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, etenkin It\u00e4-Suomen osalta. Ja t\u00e4m\u00e4 on osittain alueen omaa syyt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Pohjoisen ohjelma ja It\u00e4-Suomen visioty\u00f6 eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan. Pohjoisen ohjelmaa valmistelivat pohjoiset maakunnat, korkeakoulut, j\u00e4rjest\u00f6t ja keskus- ja seutukaupungit vuosien ajan. Kun sain k\u00e4siini sen er\u00e4\u00e4n version syksyll\u00e4 2021, totesin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa pit\u00e4isi omaksua my\u00f6s It\u00e4-Suomen suuralueella.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Pohjoisen<\/span> toimijat kirjoittivat alueensa tulevaisuutta siit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta, mihin muuttuvan maailman haasteisiin pohjoiset alueet tarjoavat ratkaisuja ja vastauksia koko Suomelle maailmalle.<\/p>\n\n\n\n<p>Esitin, ett\u00e4 it\u00e4suomalaiset toimijat toimisivat samoin: pit\u00e4\u00e4 kysy\u00e4, mitk\u00e4 ovat vahvuuksiamme maailman tulevissa muutoksissa; mit\u00e4 osaamme parhaiten Suomessa; miss\u00e4 olemme kilpailuvoimaisia maailmalla; mihin meid\u00e4n kannattaa erikoistua?<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta loppuvuodesta 2021 Ven\u00e4j\u00e4n toimenpiteet nopeasti kiristiv\u00e4t kansainv\u00e4lisen ilmapiirin ja vain muutamaa kuukautta my\u00f6hemmin Ven\u00e4j\u00e4 aloitti laajamittaisen hy\u00f6kk\u00e4yksen Ukrainaan. Pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4imen suunnitelmat unohtuivat.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>It\u00e4-Suomen visioty\u00f6 tuotti hy\u00f6dyllisi\u00e4kin toimenpide-esityksi\u00e4, mutta ilman tarvittavia resursseja.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Sodan<\/span> seurauksena It\u00e4-Suomen asema muuttui taloussuhteiden katketessa. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4n muutoksen syvyytt\u00e4 ja realiteetteja ei riitt\u00e4v\u00e4sti tiedostettu <strong>Marinin<\/strong> hallituksen johtavien poliitikkojen parissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Julkisuuden huomio oli p\u00e4\u00e4asiassa p\u00e4ivitt\u00e4isen rajakaupan ja matkailun asioissa ja rajaseudun asukkaiden tunnoissa. Sitten sopulilauma siirsi huomionsa Nato-kysymykseen ja hybridivaikuttamiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Suuret talousrakenteiden muutokset heijastuivat koko Eurooppaan, koko Suomeen ja erityisesti It\u00e4-Suomeen paljon syvemmin kuin siin\u00e4, mit\u00e4 julkisuus eniten seurasi.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen avainyritysten markkinatappioiden, tuotantopanoksien saatavuuden, v\u00e4yl\u00e4rasituksen ja logistiikan muutosten sis\u00e4ist\u00e4minen ep\u00e4onnistui. Marinin hallituksen asettama valtiosihteerity\u00f6ryhm\u00e4 laastaroi joitakin vaurioita pienehk\u00f6ill\u00e4 summilla.<\/p>\n\n\n\n<p>It\u00e4-Suomen visioty\u00f6 tuotti hy\u00f6dyllisi\u00e4kin toimenpide-esityksi\u00e4, mutta ilman tarvittavia resursseja.<\/p>\n\n\n\n<p>Alueen maakunnatkin saavat katsoa peiliin. Kiire kilpailla pienten yksitt\u00e4isten asioiden saamisesta visioty\u00f6n papereihin sivuutti alueen ison yhten\u00e4isen tilannekuvan tarpeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Peiliin saa katsoa keskustakin. Se lanseerasi isolla huomioty\u00f6ll\u00e4 \u201dIt\u00e4-Suomen erityistalousalueen\u201d, josta puuttui sis\u00e4lt\u00f6. Saaliiksi j\u00e4i huomiohakuinen keskustelutapahtuma Lappeenrannan puoluekokouksessa ja asian uudelleen l\u00e4mmittely vaaliohjelmassa. Konkretia puuttui ja tarvittavien panostusten mittasuhde j\u00e4i heikolle ymm\u00e4rrykselle.<\/p>\n\n\n\n<blockquote class=\"wp-block-quote is-layout-flow wp-block-quote-is-layout-flow\">\n<p>Orpon hallitus voisi viel\u00e4 parantaa suoritusta.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Orpon hallitus<\/span> otti askeleita oikeaan suuntaan mm. lupaamalla panostusta Karjalan rataan ja 5-tien er\u00e4\u00e4seen pullonkaulaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta n\u00e4m\u00e4 summat ovat parhaimmillaankin ep\u00e4varmana pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 \u201dinvestointipaketissa\u201d, johon kohdistuviin valtion omaisuuden myyntituloihin on jo etuk\u00e4teen tartuttu hallituspuolueiden vahvojen vaikutusalueiden kourin. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja toimeenpanot ovat mutkien takana.<\/p>\n\n\n\n<p>Orpon hallitus voisi viel\u00e4 parantaa suoritusta. Se voisi pyyt\u00e4\u00e4 It\u00e4-Suomen toimijoilta Pohjoisen ohjelman kanssa vertailukelpoisen esityksen. Jos n\u00e4in onnellisesti k\u00e4visi, ei It\u00e4-Suomen toimijoiden en\u00e4\u00e4 kannattaisi sortua kilpailuun pikku-erikoistumistensa huomiosta.<\/p>\n\n\n\n<p>It\u00e4-Suomi voi tuottaa koko Suomelle ja maailmalle ratkaisuja monella alalla. Vaikkapa UEF Joensuun mets\u00e4osaaminen, Lappeenrannan LUT:n energiatutkimus ja Pohjois-Savon turvallisuusklusteri k\u00e4yv\u00e4t esimerkeist\u00e4. Kuten my\u00f6s \u201dbiojalan\u201d rakentaminen Suomen puhtaan siirtym\u00e4n toteutukseen maa- ja mets\u00e4talouden ymp\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Onko huomattu, ett\u00e4 Yl\u00e4-Savoon sijoittuva Valion ja St1:n Lantakaasu on valtava kotimainen \u201dp\u00e4\u00e4st\u00f6t\u00f6n \u00f6ljyl\u00e4hde\u201d, joka syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fossiilista polttoainetta ja samalla tuottaa mm. kiertolannoitteita, eli syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 fossiilienergiaa ja uusiutumattomien luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 maatalouden tuotantopanoksissa. Konkreettisia talous- ja ymp\u00e4rist\u00f6hy\u00f6tyj\u00e4 nopeasti ja samalla kertaa.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Savon<\/span> ja Karjalan ratojen todellinen kehitt\u00e4minen korvaisi Saimaan kanavan liikenteen estymisen.<\/p>\n\n\n\n<p>Ja jos niihin olisi panostettu samalla tavoin kuin 4-tiehen ja Pohjanmaan rataan, ei mit\u00e4\u00e4n erillisi\u00e4 ohjelmia tarvittaisi. Tarve on miljardiluokkaa ja sen toteuttaminen palvelisi koko Suomea.<\/p>\n\n\n\n<p>Ennen kaikkea It\u00e4-Suomi tarvitsee nyt sek\u00e4 omissa ett\u00e4 hallituksen toimissa konkretiaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 konkretiaa on se, ett\u00e4 hallitusohjelman ep\u00e4varmassa investointipaketissa on 1,35 miljardia l\u00e4nteen, vajaa 0,4 miljardia it\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Painopiste ei vastaa puheiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Petteri Orpon hallitus lupaa toteuttaa \u201dPohjoisen ohjelman\u201d ja \u201dIt\u00e4-Suomen visioty\u00f6n\u201d toimenpiteet. Vanhan sanonnan mukaisesti hallitusohjelma on t\u00e4lt\u00e4 osin oikeansuuntainen, mutta riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, etenkin It\u00e4-Suomen osalta. Ja t\u00e4m\u00e4 on osittain alueen omaa syyt\u00e4. Pohjoisen ohjelma ja It\u00e4-Suomen visioty\u00f6 eroavat merkitt\u00e4v\u00e4sti toisistaan. Pohjoisen ohjelmaa valmistelivat pohjoiset maakunnat, korkeakoulut, j\u00e4rjest\u00f6t ja keskus- ja seutukaupungit vuosien ajan. Kun sain k\u00e4siini [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-216","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"4.12.2023 14.10","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=216"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/216\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=216"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=216"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=216"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":212,"date":"2023-11-02T11:22:53","date_gmt":"2023-11-02T09:22:53","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/?p=212"},"modified":"2023-11-02T11:22:54","modified_gmt":"2023-11-02T09:22:54","slug":"hylatkaa-hautausmaa-oppinne-ja-nopeasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/hylatkaa-hautausmaa-oppinne-ja-nopeasti\/","title":{"rendered":"Hyl\u00e4tk\u00e4\u00e4 \u201dhautausmaa-oppinne\u201d ja nopeasti"},"content":{"rendered":"\n<p>Keskustanuorten puheenjohtaja <strong>Sandroosin<\/strong> (<a href=\"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/uutiset\/keskustanuorten-sandroos-lahettaa-perussuomalaisille-nuorille-aborttivalineita-tatako-te-haluatte\/\">Suomenmaa 18.10.2023<\/a>) ohella on moni muukin keskustatoimija viime aikoina alkanut selitt\u00e4\u00e4 keskustan surkeaa kannatuskehityst\u00e4 hautausmaa-argumentilla.<\/p>\n\n\n\n<p>Sen mukaan keskustan suurin kilpailija ei l\u00f6ytyisi puoluekent\u00e4lt\u00e4 vaan sellaiseksi nimet\u00e4\u00e4n hautausmaa eli kannattajien kuoleminen.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 selitys on ep\u00e4-\u00e4lyllinen, veltto ja ep\u00e4tosi.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Jos<\/span> puoluekannatus perustuisi v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteeseen tai sosioekonomisiin muutoksiin, olisi Maalaisliitto-Keskustapuolue kuollut ja kuopattu viimeist\u00e4\u00e4n 1980-luvulla. Sen sijaan siit\u00e4 tuli vuosikymmenen kuluessa puoluekent\u00e4n kiinnostavin toimija ja kestomenestyj\u00e4 seuraavan nelj\u00e4nnesvuosisadan ajaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Sandroosin ja muiden keskustaj\u00e4rjest\u00f6jen johtajien suussa hautausmaa-selityksell\u00e4 on oma tarkoituksensa. Jostain <strong>Juha Sipil\u00e4n<\/strong> kauden alkupuolelta keskustaan on muodostunut uusi, sille aiemmin vieras kulttuuri.<\/p>\n\n\n\n<p>Omaa toimintaa ei kunnollisesti tutkita eik\u00e4 ammattitaitoisesti analysoida.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Kun on alettu uskoa pinnallisiin keinoihin ja erityisesti korostettu \u201dviestinn\u00e4llistymist\u00e4\u201d menestyksen hankkimisessa, on ajattelu muuttunut pinnalliseksi. Heikkoihin tuloksiin tarjotaan helpointa mahdollista selityst\u00e4, joka ei ainakaan saa liitty\u00e4 oman toiminnan onnistumiseen ja laatuun. Kritiikin esitt\u00e4mist\u00e4 paheksutaan.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Keskustalla<\/span> ja keskustanuorilla on joka p\u00e4iv\u00e4 edess\u00e4\u00e4n sama, samoista kansalaisista koostuva politiikan pelikentt\u00e4 kuin kaikilla muillakin puolueilla.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 se vain 2\u20133 vaalikautta sitten oli viel\u00e4 Suomen kiinnostavin ja joissakin vaaleissa suosituin puolue.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p>Merkille pantavaa on my\u00f6s puolueen merkitt\u00e4v\u00e4n korkea kannatus nuorten parissa vain vuosikymmen taaksep\u00e4in. Se on romahtanut viime vuosina t\u00e4ysin, eik\u00e4 ainakaan se poismuutto ole hautausmaalle suuntautunut vaan puolueisiin, joilla on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ja ajassa kiinnostavaa sanottavaa ja tunnistettavat periaatteet.<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"korostus\">Jos<\/span> keskusta aikoo viel\u00e4 nousta kamppailemaan politiikan suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n asemasta, ty\u00f6 pit\u00e4\u00e4 aloittaa puolueen ideologian, strategian ja operatiivisten kykyjen perinpohjaisesta uudistamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4 puolestaan edellytt\u00e4\u00e4 helpoista selityksist\u00e4 ja omahyv\u00e4isyydest\u00e4 luopumista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustanuorten puheenjohtaja Sandroosin (Suomenmaa 18.10.2023) ohella on moni muukin keskustatoimija viime aikoina alkanut selitt\u00e4\u00e4 keskustan surkeaa kannatuskehityst\u00e4 hautausmaa-argumentilla. Sen mukaan keskustan suurin kilpailija ei l\u00f6ytyisi puoluekent\u00e4lt\u00e4 vaan sellaiseksi nimet\u00e4\u00e4n hautausmaa eli kannattajien kuoleminen. T\u00e4m\u00e4 selitys on ep\u00e4-\u00e4lyllinen, veltto ja ep\u00e4tosi. Jos puoluekannatus perustuisi v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4rakenteeseen tai sosioekonomisiin muutoksiin, olisi Maalaisliitto-Keskustapuolue kuollut ja kuopattu viimeist\u00e4\u00e4n 1980-luvulla. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":34,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-212","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"2.11.2023 11.22","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/34"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=212"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/212\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=212"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=212"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/ossi-martikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=212"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]