Maalaismopoja

Pakina

Punavihreän kuplan luomupyöräilijät arvatenkin halveksivat yksityisautoilijoita. Ehkä sähköauto hyväksytään pitkin hampain. Mutta kyllä ihmisen heidän mielestään tulisi kulkea joukkoliikennettä hyväksi käyttäen. Esimerkiksi taksi on joukkoliikennettä, varsinkin silloin kun vihreiden arvojen puolustaja tai lapsiasiamies ajaa sillä yhteiskunnan piikkiin.

Kaupunkipyörät ovat kiistatta hyvä keksintö. Puhdasoppisin toisten rahoilla eläjä ei kuitenkaan voi sitä käyttää, koska pyörässä voi olla Alepan mainos. Kasvisravintolan mainos voisi kelvata.

Niitä kasvisravintolan kasveja ei kaikkia saada kasvatetuiksi kerrostalojen katoilla, vaan osa syötävästä tulee maaseudulta. Siellä maaseudulla ei pääse mihinkään, jos ei ole omaa, polttomoottorikäyttöistä ajoneuvoa. Joskus on tehty kupletti Hevosella Helsinkiin, mutta voi olla marginaalista toimintaa aikuisten oikeassa elämässä.

Kaupunkipyöriä tulee lisää. Hesari taannoin kertoi että jopa 88 uutta kaupunkipyöräasemaa.

Ei tarvitse siis jenkkimalliin raahata pyöräänsä viidennen tai viidennentoista kerroksen olohuoneeseen ( voisiko Trumpin Amerikassa muka olla pyörävarkaita? ).

Jos maaseudulla ei ole autoa, niin ei siellä polkupyörälläkään kauas pääse. Kyläkaupalle poljettuaankin saa huomata että sehän on suljettu. Olisi pitänyt paremmin lukea se tiedote, jossa sanottiin että parannamme palvelua keskittämällä. Niinhän se pankkikin keskitti ja posti.

Ratkaisuksi tarjoan maalaismopoasemia. Osin hiushygienia, osin sopivuussyistä edellytetään kuitenkin omaa kypärää. Se on lain vaatimus, vaikka eipä kylillä ole poliisia sen jälkeen nähty kuin maitoauto kaatui. Turhaan tulivat puhalluttamaan, ne ovat jämptejä poikia.

Maalaismopoasemalta voi ottaa mopon, aikaisin liikkeellä oleva voi saada senkin, jonka tuulisuoja on vielä ehjä. Jos kypärä pilaa permanentin, niin kyllä Aune saattaa päristellä kirkolle apteekkiin huivi päässäkin.

Kylätalkkari, joka huoltaa kaupunkilaisten mökkejä, voi huoltaa mopotkin. Tankkaa, katsoo vaijerit ja ilmanpaineet. Vaihtaa talvikaudeksi nastarenkaat. Pitää puhuttelun Jonnelle. Jos aiot ammattikouluun maalaismopolla vielä mennä, niin anti olla viimeinen kerta kun keulit. Vaalit lähestyvät, kyllä ehdokkaiden mopot keulivat ihan tarpeeksi. 

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen