Lähiruokapäivä

Blogi

Samaan aikaan kun koko maailman lapset on värvätty huutamaan asiasta, josta eivät todellakaan ymmärrä kokonaisuutta, minä panostin lähiruokaan.

Siis kaikki kunnia lapsille siitä, että ovat huolestuneita maailman tilasta. Vai ovatko, Dingo eilen, ilmasto tänään. Joukon mukana. Kun yksi sanoo siirtyvänsä kasvissyöjäksi, niin ”mulla on sama”.

Lodentakkinen herraspentu sanoi telkkarissa vähentävänsä ulkomaanmatkailua. Kivat viikkorahat hänellä?

Tähän saumaan, tai oikeastaan pienkustantamoni varastolöytöön perustuen menin torille kotimaisten banaanien kanssa.

Olin hulluuttani tehnyt kuusi vuotta sitten kirjan, joka oli olevinaan silloin jo 100 vuotta toimineen Kolsilan banaaniviljelmän historiikki. ”Kotim. Banana v:desta 1913”.

Asiat tavataan ottaa perusteellisesti. Sehän ostatti silloin, 2013, pakettiautonkin, johon tuli firman tunnukset ja banaaninkuvia. Kaulassani on kultainen banaani.

Vaikka idea oli kirkas, kirjaa jäi siis käsiin. Löytyi 60 kappaleen laatikko. Voisiko ne myydä alennuksella? Ei kannata polkea omia hintojaan.

Sitten se välähti. Jaanpa kirjat ilmaiseksi, samalla kun jaan maistiaisbanaaneja syyslajikkeesta.

Menin tutun tuottajatorikauppiaan juttusille. Mitäs jos tulisin tuohon telttasi kupeeseen mekastamaan. Hyvin sopi.

Ilmoitus lehteen, lupauksena historiikki 60 ensimmäiselle ja siis maistiaisia myös.

Edellisenä päivänä jouduin turvautumaan S-marketin tarjontaan. Ostin 23 kiloa banaaneja, vein kotiin, revin tertuista yksittäiskappaleiksi ja poistin alkuperäiset tavaramerkit.

Niin syntinen en ole, että olisin liimannut tekaistuja merkkejä tilalle. Valehtelin kyllä kotimaisiksi.

Ihmiset ymmärsivät valtaosin hyvin. Nenonenhan se, kylähullu, taas touhuaa. Tottakai halutaan ottaa kotimainen banaani maistiaiseksi. Ihan tottako kirja on ilmainen?

Mutta on niitäkin, jotka kurvaavat hieman kauemmaksi, epäilyksenään että joku huijaus tuohon kuitenkin sisältyy. Kukaan mitään ilmaiseksi anna!

Samalla kun ihmiset ostivat vierestä oikeaa lähiruokaa, samalla menivät kirjat ja banaanit.

Ja hyvä mieli kuin Ruotsin Gretalla Amerikkaan purjehtiessaan, näitä banaaneita ei lennätetty kaukaa, aamulla kerroin käyneeni poimimassa.

Tuli hyvä mieli, niin hyvä, että syön sunnuntaina pippuripihvin ja ajelen Lincolnilla.

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen