Lähetetään lausunnolle

Pakina

Aina kun ajankohtaisohjelmassa on ministeri tai johtava viranhaltija, niin esiintuotu ongelma myönnetään auliisti. Kyllä, kyllä, pitäisi toimia ja toimitaankin.

Jos asia ei ole lähtenyt lausuntokierrokselle, niin sen lähettämistä harkitaan voimakkaasti, esimerkiksi tuohikuussa.

Koronatoimien kanssa viivyteltiin, koska presidentti meni ehdottamaan koronanyrkkiä. Sehän ei käynyt Sanna Marinille, ehkäpä ei Ilmarillekaan. Koronapassia ei meinannut saada millään. Siihen sitten vielä kukkotappelua keskenään käyvät STM ja THL.

Ja se suuri vapaus, sairasta vanhusta saa mennä hoitamaan rokottamaton. Töiden jälkeen se ei kuitenkaan pääse ilman koronapassia baariin. Portsari saa kysyä, työnantaja ei. Pakkorokotuksista ei puhettakaan, ollaan edelleen hihhuleiden panttivankeina. Juu juu ja laitetaanko lausuntokierrokselle. Pitäisi, pitäisi, nyökytellään samalla kun mietitään, että bilettäisikö viikonloppuna.

Nyt olisi kiire lakimuutokselle hybridisodankäynnin pakolaistulvaa vastaan. Ei aleta, koska vihreissä luullaan että kaikki maailmansyleily uppoaa vaalikarjaan. Ulkoministeriys ja sisäministeriys ”äärisuvakeilla”, mitä hallitusneuvotteluissa oikein on ajateltu. Ei järjen ääntä, vaan väpättäväleukaista liikutusta.

Elintasopakolaiset on ihmissalakuljettajien toimesta lennätetty rahaa vastaan Puolan vastaiselle rajalle. Se saadaan näyttämään inhimilliseltä hädältä, jota se tässä vaiheessa onkin. Valko-Venäjän suunnitelma toteutuu. Pieni Suomi pelastaa kaikki maailman lapset ja niiden lisäksi myös vähintään Euroopan katurakit. Petroskoista on tuotu rescue-vosujakin.

Palataanpa maamme edellisiin kohtalonvuosiin, tuonne 1939 tienoille. Kun Helsinkiä pommitettiin, niin lähtikö asia jotenkin lausunnolle, vai alettiinko toimiin?

Kun Viren kaatui, niin miksi hän heti ylös nousi. Olisi nykymallin mukaan pitänyt laittaa yleisurheiluliittoon ja olympiakomiteaan lausuntokierros. Siinä oli vaara että joltain muulta viedään voitto.

Muistaisimmeko ne hetket, jos Viren olisi tullut kolmen viikon kuluttua julkisuuteen ja sanonut, että itse kannan kompurointini seuraukset. Ei vain ollut olympiakullat minua varten.

Jäi lyseon todistuksesta 1968 mielipaha. Laitan paperit lausuntokierrokselle. Vaadin valkolakkia!

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen