Kouvolasta poikki

Blogit

Juicen kiertueesta tehtiin aikanaan dokumentti, jolle annettiin nimeksi Nivalasta poikki. Sellainen junttiversio Motörheadin livealbumista No sleep ’til Hammersmith. Tehdään vielä yksi versio, Kouvolasta poikki.

Puheenjohtajaehdokkaat ovat olleet kiertueella, jossa on ollut vähemmän karismaa kuin Juicella, Lemmystä puhumattakaan. Mutta maalissa aletaan olla, Kouvolassa.

Varon ottamasta kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta tai vastaan, niin on hyvä kuin käy.

Mutta se, joka Kouvolassa on saatava poikki, on kannatuksen syöksykierre.

Onhan tämä nyt, herranjesta, kymmenen prosenttiyksikön pudotus, onhan tämä. Kunnioitettu edesmennyt kollegani Hela ryöstöviljeli ilmaisua ”till tidernapas har man levat”.

Eräässä tilaisuudessa puhuin, mikä on harvinaista. Revittelin kuitenkin sen aikaisella tilanteella, olin pääministeripuolueen pää-äänenkannattajan pääpakinoitsija. Bää!

Taisinpa mainita, että on tässä 40 vuoden aikana ehditty nähdä ylä- ja alamäkiä, saunoja on palanut.

Nyt on alettava nousu, tai sitä ei tule koskaan. Minne ne kannattajat ovat menneet ja miksi?

Suosittelen populismia. Suosittelen, jos sillä tarkoitetaan ikävienkin asioiden ääneen sanomista.

Eiköhän se riitä, muuttuneessa maailmassa, se ovensuussa lakki kädessä seisominen. On hypättävä pöydälle.

Köyhän asialla kirjoitti yksi Paavokin olevansa. Vaikka nykyisin ainoa, jonka asialla hän on, on hän itse. Eikä ole köyhä.

Onhan se kamalaa, että menetetään ote maaseudun ihmisistä. Siksi, että he ovat menettäneet uskon omaan puolueeseensa.

Suomi on pitkä maa, joka on pidettävä asuttuna.

Ymmärrän, että hallituskumppani demareiden hallinnoima vuokra-asuntojätti haalii asukkaita etelän kasvukeskuksiin. Toimintaa tuetaan avokätisesti asumistuilla, jotka hilaavat vuokria ylös.

Agraarisanontoja riittää. Maahan kaatunutta maitoa ei kannata itkeä. Mutta silti, oliko pakko mennä hallitukseen, Rinteen panttipataljoonaan. Oppositiosta se nousu olisi löytynyt.

Hallitusvastuu nakertaa aina kannatusta, Sipilähän laittoi Suomea kuntoon, ja kuinka kävi.

Nyt ei edes laiteta kuntoon, vaan halvoilla eläkelupauksilla tehdään velkaa.

Ja nuoret, joita kaikki olemme olleet, ne ovat aina pöljiä. Ainakin silloin, kun vaativat eläkkeiden leikkaamista. Mistäs pappa teille kaiken betaalaa?

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen