Korona-askareita
Liikkumisrajoitusten aikana ihmiset ovat alkaneet ostaa erityisesti käsityötarvikkeita ja moottorisahoja. Ei ole laumasuojaa, mutta täytyy olla laumasielu. Minulle kanssa!
Jo muutaman päivän aherruksen jälkeen voin kertoa, että ainoaa osaamaani virkkaamisen muotoa, hiirenhäntää on syntynyt jo metreittäin. Tavoite on saada maratonin verran aikaan.
Haaveissani opin myös sukankutomisen ja lapasen teon, hirvikuvioista villapaitaa syntyy ja myydään netissä ulkomaita myöten. Tuosta vain laitan neulepuikoilla Hollywoodin polvilleen.
Hankin myös pari ristipistotyötä, tyttö kaivolla lintujen kanssa ja evakon poikana tietenkin Wiipurin linnan, Karjala-vaakunoin. Pistäminen on tähän mennessä osunut lähinnä sormenpäihin.
Moottorisaha se on oltava. Eno oli 1960-luvun alussa ostanut keltaisen McCullochin. Se oli niin ihmettä, että sunnuntaina ajettiin Wartburgilla metsäpalstalle jätettyä vehjettä katsomaan.
Aikoja nekin, jos sahan jätti palstalle, niin se säilyi siellä. Ennen rajojen sulkua se olisi siirtynyt nopeasti Schengen-alueen sisällä lehtipuiden pätkimiseen. Voisi se päristä luovutetuilla alueillakin.
Ostin sahan. Se on niin kätevä monessa. Muuan sankarimetsuri vetäisi sen muinaisen ravintolan narikassa käyntiin, vaikuttaakseen evättyyn sisään pääsyyn.
Kansanperinteessä on kaksi eriytyvää tarinaa, todennäköisesti todenmukainen kertoo elinikäisestä porttikiellosta, mukavampi versio taas että mies pääsi sisään.
Lähinnä ensin sahailin puisten tuolien jalkoja lyhyemmiksi. Aika hankalaa ottaa joka jalasta yhtä paljon pois. Tuntuvat vähän keinuvan.
Löysin melkoisen pöllin. Se nyt ei ole konsti eikä mikään sahata siitä karhuveistos. Päätä hieman särkee, kun sahassa on sentään polttomoottori. Iltaisin olen tuuletellut sinistä savua ikkunoista.
Ei näytä karhulta ihan vielä.
Naapurit ovat naukumaijoja, isännöitsijä on ottanut yhteyttä ”on tullut valituksia”. Ilmoitustaululla on heippalappu: ”Heips! Sinä tunnettu hullu joka pärisytät moottorisahaa asunnossasi, hae apua!”
Laitoin alle vastauksen: Serkkupoika tulee kunhan savotaltaan ehtii!
Sahauspurua olen käynyt pudottelemassa arvelemani valittajan postiluukusta. Mutta ehkä pidän sahauksessa pienen tauon. Palaan käsitöiden pariin. Ennen kuin luovutan, minä vielä huovutan.