Entä jos?

Nenonen

Taaksepäin katsoen saa hämmästellä kuinka pienestä moni asia on ollut kiinni. Entä jos?

Entä jos Laitisen Ville ei olisikaan hyväksynyt kirjeitse lähettämääni pakinaa keväällä 1969?

Olisiko julkaiseminen  jäänyt ikuiseksi haaveeksi, olisiko jäänyt 10.000 pakinaa syntymättä.

Entä jos en olisi mennyt rukouslauantaina 1968 kartsalle notkumaan? Olisinko koskaan ryhtynyt puheisiin sen tytön kanssa, joka on johtanut taloutemme puhetta kohta 50 vuotta.

Entä jos olisin lähtenyt tiedonkäsittelyhommiin Tukholmaan Atlas-Copcolle joskus 1967-68? Kummitäti olisi järjestänyt paikan ja aluksi asunnonkin. Olisinko jo Slussenin sankarivainaja, pienen köörin legenda, Absolut-Jallu.

Entä jos 1959 kaverini Eko ei olisi ollut vapaapalokunnan poikaosastossa? Vuokratalon viisireikäisessä ulkohuussissa heitin tulitikkuleikeissä sormia polttamaan alkaneen tikun vessan alle. Siellä oli käytettyinä papereina sanomalehden puolivuosikerta. Eko hyppäsi reiästä sinne paskaan ja talloi tulet sammuksiin.

Entä jos jääkäri Oksanen, juoksuttaessamme ammusmiehinä kovia kranuja heittimelle Pahkajärvellä, olisi kaatuessaan edessäni ollut sytyttimet alaspäin? Sydän jätti silti lyönnin tai pari väliin.

Entä jos Lauri Törhönen olisi saanut tuotantotuen? Törtsi oli löytänyt ohuen kirjaseni Akateemisen kolmen markan alennuskorista ja halusi tehdä elokuvan. Käsikirjoituksen hän viimeisteli Italiassa. Mutta siihen tyssäsi.

Entä jos Tarja Smura olisi päättömästi rakastunut minuun 1993 keväällä? Hän oli juuri eronnut Rennystä ja istui missikiertueella surkean flunssaisena Kotkan Sokoksen peräkomerossa, johon änkesin tekemään hänestä radiohaastattelun saman lauantain iltapäivään. Hänelle vain yksi vaivaannuttava kokemus, minulle mitättömän elämäni tähtihetkiä.

Entä jos pikkuveljeni olisi lähtenyt Haka-Pirtin edestä mopolla kymmenen sekuntia myöhemmin? Juna olisi ehtinyt mennä.

Entä jos en olisi ajanut  sairaalan ohi, vaan olisin käynyt katsomassa äitiä silloinkin? Aamuseitsemältä soittivat sairaalasta.

Entä jos olisin laittanut kuponkiin oikeat numerot? Vuodesta 1971 aina väärät.

Entä jos Jari Tervon kipparoima Entä jos? olisi onnistuttu miehittämään oikeasti hauskoilla ihmisillä? Entä jos ohjelma ei olisi flopannut? Korvike ei korvaa kahvia, floppi ei Uutisvuotoa.

Jari Nenonen Jari Nenonen on haminalainen kirjailija ja pakinoitsija. Hän on kirjoittanut Suomenmaahan vuodesta 1977. Nenosen motto on "Ei se niin vakavaa ole”.

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen