Näkökulma: Irtisanomisuutiset toivat hallitukselle hurjat paineet, mutta tunteiden olisi syytä jäähtyä pian
Hallituksella oli jo valmiiksi valtavat paineet kaivaa työpaikkoja koronakriisin kurittamalle kansalle parin viikon päästä pidettävässä budjettiriihessä, joten viime viikolla alkanut rytinä ottaa erityisen koville.
Viking Line esimerkiksi osa-aikaistaa, lomauttaa tai irtisanoo noin 200 ihmistä. Finnair vähentää noin tuhat työntekijää ja jatkaa lisäksi lomautuksia. Lentoaseman maapalveluyhtiö Swissport Finland aikoo irtosanoa noin 700 henkilöä.
Eniten tunteita on herättänut UPM:n päätös sulkea Jämsässä sijaitseva Kaipolan tehdas, Suomen viimeinen sanomalehtipaperin tuottaja.
Paperitehtaalla on noin 450 työpaikkaa, mutta niitä voi olla liipasimella moninkertaisesti tehtaan alihankintaketjujen ja muiden heijastevaikutusten vuoksi.
Kriisitunnelmat ovat hallituksessa korkealla. Irtisanomisuutiset menevät tunteisiin. Työllisyystavoitteet karkaavat yhä kauemmas.
Painetta kattilassa on nyt liikaa, ja se on saanut puolueet näyttämään väriä.
Pääministeri Sanna Marinin (sd.) turhautuminen purkautui Ylen Ykkösaamussa, missä hän samalla sanoitti irtisanottavien ajatuksia.
Marin kyseenalaisti sen, miksi tehdas pitää sulkea juuri nyt, kun vaikeassa tilanteessa on vaikea muutoinkin työllistyä. Ihmisten näkökulmasta herää kysymys siitä, mikä riittää, hän sanoi.
Vasemmistoliittoa johtava opetusministeri Li Andersson peräänkuuluttaa UMP:n toimitusjohtajalta Jussi Pesoselta rehellisyyttä tehtaan sulkemisen syistä.
– Onko liikaa vaadittu, että nämä kovapalkkaiset yritysjohtajat joskus pysähtyisivät miettimään, mitä tässä maassa on oikeasti viime hallituskaudet tehty, Andersson sanoo Kansan Uutisten mukaan.
Keskustan riveissä on puolestaan katsottu, ettei UPM:n pomojen sanoja ole syytä epäillä, kun he sanovat Suomen kilpailukykyä huonoksi.
Keskustajohtaja Katri Kulmunin mukaan metsäteollisuuden johtajia on syytä kuunnella vakavasti Suomen teollisuuden rakenteen vuoksi. Metsäteollisuus on sen kivijalka. Kulmuni puhui aiheesta puheenjohtajatentissä torstai-iltana.
Samassa tentissä varapuheenjohtaja Petri Honkonen sanoi, että työvoimakustannukset ja monet muut välilliset kustannukset ovat Suomessa aivan liian isoja raskaalle teollisuudelle.
Kansanedustaja Markus Lohi kritisoi Marinia siitä, että hän laittoi Ykkösaamussa UPM:n johtajat peilin eteen.
– Syyttely ei auta. Nyt pitäisi kääntää peili ja kysyä, onko yrittäjyyttä ja työllistämisen edellytyksiä edistetty tarpeeksi, Lohi kirjoittaa Twitterissä.
Lohen mielestä puheet ovat olleet pikemminkin päinvastaisia.
Vastakkain ovat myös työnantaja- ja tekijäleirit.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies arvostelee Helsingin Sanomissa Marinin ”syyttelymentaliteettia”.
– Pitäisi rakentaa yhteistyötä ja kannustaa yrityksiä, eli sävy oli yritysten ja elinkeinoelämän näkökulmasta hämmentävä, Häkämies sanoo.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tviittaa, että ”sinivalkoisinkin työnantajayrittäjä miettii kuunnellessaan pääministeri Sanna Marinin vasemmistolaista talouslinjaa, onko tämä maa, jossa kannattaa ottaa riskiä ja työllistää”.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola puolestaan antaa Marinille tulitukea.
– UPM on kannattava ja voittoa tuottava yritys, joka on palkinnut omistajiaan runsailla osingoilla. Tavallisen ihmisen on ymmärrettävästi vaikea ymmärtää yhtiön päätöstä sulkea Kaipolan tehdas, Palola kirjoittaa Twitterissä.
Koronakriisin hoitaminen piti hallituksen keväällä yhtenäisenä, mutta vastakkainasettelu näyttää nyt huolestuttavalta.
Suomalaiset eivät sitä ainakaan kaipaa. Pahasti näyttää myös siltä, etteivät ikävät uutiset loppuneet tähän.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä arvelee Helsingin Sanomissa, että syksyn aikana kuullaan vielä useita irtisanomisuutisia. Hän uskoo, että tänä syksynä itketään vielä monet itkut.
Lintilä kirjoittaa Twitterissä, että teollisuudelle tarvitaan lyhyen ja pitkän aikavälin selviytymisstrategia, ja päätöksiä pitää tehdä jo budjettiriihessä.
– Kaikkien pitää nyt keskittyä yhteistyöhön, hän vetoaa.