Politiikassa on usein kyse isoista asioista. Suomen talouskasvu, valtion velkaantuminen, ty\u00f6llisyysaste, kest\u00e4vyysvajeen kiinni kurominen ja niin edelleen.<\/p>\n
Isoja, tavalliselle tallaajalle varsin abstrakteja kokonaisuuksia, joiden hahmottaminen ei ole ammattipoliitikoillekaan helppoa.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella on tehty valtavasti t\u00f6it\u00e4 ja kipeit\u00e4kin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotta voisimme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n valtiontalouden ja hyvinvoivan yhteiskunnan perinn\u00f6ksi tuleville sukupolville.<\/p>\n
Moni keskustalainen on odottanut kiitosta n\u00e4ist\u00e4 toimenpiteist\u00e4, mutta turhaan. Asioiden mittaluokan takia ne eiv\u00e4t konkretisoidu ihmisten arjessa.<\/p>\n
Mit\u00e4 arjessa, ja medioissa, sen sijaan n\u00e4kyy, ovat tasapainon saavuttamiseksi tehdyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t leikkaukset ja suurten uudistusten kaaoksenhallinta, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyy monelle ep\u00e4varmuutena tai tunarointina.<\/p>\n
Politiikka<\/span> ja asioiden hoitaminen on my\u00f6s onnistunutta viestint\u00e4\u00e4. Sen tulee olla kiinte\u00e4 osa politiikkaa ei vain vaalien alla, vaan joka p\u00e4iv\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 meill\u00e4 keskustalaisilla on parannettavaa.<\/p>\n Oppositiopuolueet ovat k\u00e4ytt\u00e4neet meit\u00e4 enemm\u00e4n aikaa ja energiaa kertoakseen, mist\u00e4 keskustassa on kyse ja mik\u00e4 milloinkin on motiivimme. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy gallupeissa.<\/p>\n Tilanne muistuttaa pelottavalla tavalla vaalikev\u00e4tt\u00e4 vuonna 2011, jolloin keskusta koki r\u00f6k\u00e4letappion. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4minen vaatii kovaa ty\u00f6t\u00e4 kaikilta ehdokkailtamme ja puolueen aktiiveilta.<\/p>\n Meid\u00e4n on muistettava, ett\u00e4 emme ole teknokraattinen kansanliike, vaan edist\u00e4mme demokraattisia arvoja. Valta ja vastuu nousee t\u00e4ss\u00e4 liikkeess\u00e4 alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in.<\/p>\n T\u00e4rkeint\u00e4 on nyt muistaa ne ihmisten kokoiset asiat. Miss\u00e4 ne ovat politiikassamme?<\/p>\n Kun l\u00e4hden <\/span>pit\u00e4m\u00e4\u00e4n vaalitilaisuuteen puhetta, voin puhua pitk\u00e4sti taloudesta, ty\u00f6llisyydest\u00e4 ja velkaantumisen taittumisesta.<\/p>\n Ihmiset kyll\u00e4 ny\u00f6kyttelev\u00e4t, mutta n\u00e4m\u00e4 puheet on kuultu useaan kertaan. Mutta auta armias, kun vaihdan puheenaiheeksi maaseudun heikentyneet poliisipalvelut, mets\u00e4kanalintujen pidentyneet mets\u00e4stysajat tai vaikkapa Yl\u00e4-Lappiin palautettavat kalastusoikeudet, niin kyll\u00e4 tulee vastakaikua!<\/p>\n Pieniss\u00e4 asioissa on hyveellisyytt\u00e4 ja ne eiv\u00e4t koskaan saa hautautua suurten alle. Politiikassa n\u00e4in tapahtuu liian usein.<\/p>\n Olen vakuuttunut, ett\u00e4 keskusta saa vastakaikua kansalaisilta mik\u00e4li sill\u00e4 on rohkeutta viesti\u00e4 ylpe\u00e4sti kaikista niist\u00e4 pienist\u00e4kin onnistumisista, joita toden totta on t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella ollut.<\/p>\n Ihmisten arkeen ja jokap\u00e4iv\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttaneet p\u00e4\u00e4t\u00f6kset on nostettava vahvemmin esille. Samoin on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4 mentaliteetti, jossa syyt\u00e4mme mediaa v\u00e4\u00e4rien mielikuvien luomisesta.<\/p>\n Sen sijaan on katsottava aivan itse peiliin. Me itse luomme oman imagomme viestinn\u00e4ll\u00e4mme.<\/p>\n Median teht\u00e4v\u00e4 taas on nostaa esille kansalaisia kiinnostavia asioita. Kantap\u00e4\u00e4n kautta on my\u00f6s toivon mukaan opittu, ett\u00e4 median kanssa p\u00e4rj\u00e4\u00e4 vain avoimuudella.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Politiikassa on usein kyse isoista asioista. Suomen talouskasvu, valtion velkaantuminen, ty\u00f6llisyysaste, kest\u00e4vyysvajeen kiinni kurominen ja niin edelleen. Isoja, tavalliselle tallaajalle varsin abstrakteja kokonaisuuksia, joiden hahmottaminen ei ole ammattipoliitikoillekaan helppoa. T\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella on tehty valtavasti t\u00f6it\u00e4 ja kipeit\u00e4kin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, jotta voisimme j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n valtiontalouden ja hyvinvoivan yhteiskunnan perinn\u00f6ksi tuleville sukupolville. Moni keskustalainen on odottanut kiitosta n\u00e4ist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":53,"featured_media":30,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-29","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"8.1.2019 14.33","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/users\/53"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":28,"date":"2018-10-19T09:14:51","date_gmt":"2018-10-19T06:14:51","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/?p=28"},"modified":"2018-10-19T09:18:11","modified_gmt":"2018-10-19T06:18:11","slug":"luontosuhde-vaatii-vaalimista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/luontosuhde-vaatii-vaalimista\/","title":{"rendered":"Luontosuhde vaatii vaalimista"},"content":{"rendered":" Er\u00e4nk\u00e4ynti ei ole suomalaisille pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rakas harrastus, vaan monelle meist\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4ntapa. Pohjoisessa sill\u00e4 on edelleen my\u00f6s taloudellistakin merkityst\u00e4.<\/p>\n Suomessa on yli 300 000 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4 ja viimeisin\u00e4 vuosina on ollut ilahduttavaa, ett\u00e4 my\u00f6s naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 harrastajakunnassa on kasvanut. Kalastavia suomalaisia taas on noin 1,5 miljoonaa, joten voimme puhua kansallislajistamme. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tulevat viel\u00e4 marjastajat ja sienest\u00e4j\u00e4t.<\/p>\n Olen itse<\/span> hyvin kiitollinen, koska olen saanut el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, jossa p\u00e4\u00e4osa omista ruokatarpeista hankitaan metsist\u00e4.<\/p>\n Kaikilla ei t\u00e4llaiseen ole mahdollisuutta, mutta jokainen meist\u00e4 voi t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 omaa ruokavaliotaan mets\u00e4styksell\u00e4, kalastuksella ja ker\u00e4ilyll\u00e4 mik\u00e4li niin tahtoo.<\/p>\n Kun t\u00e4llaisesta kertoo ihmisille maailmalla, on seurauksena yleens\u00e4 ep\u00e4usko. Monen on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka puhdas luontomme on ja ett\u00e4 luonnosta hankittujen elintarvikkeiden sy\u00f6minen on turvallista.<\/p>\n T\u00e4ll\u00e4 viikolla<\/span> harvaan asutun maaseudun parlamentaarinen ty\u00f6ryhm\u00e4 antoi esityksens\u00e4 liittyen er\u00e4talouteen.<\/p>\n Onnistuin saamaan ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 l\u00e4pi useita minulle t\u00e4rkeit\u00e4 asioita, kuten esimerkiksi vapaan mets\u00e4stysoikeuden s\u00e4ilytt\u00e4misen sek\u00e4 Yl\u00e4-Lapin kuntalaisten kalastusoikeuksien palauttamisen.<\/p>\n Kansallispuistoihin, retkeilyalueille ja monik\u00e4ytt\u00f6metsiin rakennetun infrastruktuurin kunnossapidon korjausvelkaa esitettiin my\u00f6s katettavaksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa noin 40 miljoonan euron panostusta, josta suurin osa kohdentuu Suomen harvaan asutuille seuduille.<\/p>\n Turistien on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 rakenteet eiv\u00e4t ole ilmaisia. Aina kun pist\u00e4t laavulla tulet palamaan, on joku kantanut ne puut sinne kairaan.<\/p>\n Ty\u00f6ryhm\u00e4 teki monia muitakin t\u00e4rkeit\u00e4 ehdotuksia, joiden tarkoitus on toisaalta turvata paikkakuntalaisten oikeudet omaan l\u00e4hiluontoonsa sek\u00e4 samalla varmistaa, ett\u00e4 Suomesta voidaan kehitt\u00e4\u00e4 maailman er\u00e4matkailun k\u00e4rkimaa. T\u00e4m\u00e4 on meille iso mahdollisuus.<\/p>\n Olen my\u00f6s <\/span>toisaalta huolissani er\u00e4nk\u00e4yntikulttuurin tulevaisuudesta.<\/p>\n Maailmalla vajaa luontosuhde on jo luokiteltu oireyhtym\u00e4ksi ja Suomessakin ollaan tiell\u00e4, jossa kaikilla lapsilla ja nuorilla ei ole tervett\u00e4 suhdetta luontoon. Asiaan tulisi panostaa kouluissa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n ja tarjota lapsille mahdollisuus realistisen luontosuhteen rakentamiseen.<\/p>\n Jos luontosuhde romantisoituu, ollaan vakavissa ongelmissa. T\u00e4m\u00e4 on jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 esimerkiksi sellaisten j\u00e4rjest\u00f6jen kuin Animalia ja Oikeutta El\u00e4imille toiminnassa.<\/p>\n Luontoa tulee arvostaa ja kunnioittaa mutta samalla ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on raaka ja vailla omaatuntoa. Mets\u00e4ll\u00e4 ihmisen ampuma kanalintu kokee varmasti v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4rsimyst\u00e4, kuin kanahaukan kynsiss\u00e4 menehtyv\u00e4.<\/p>\n Pidet\u00e4\u00e4n siis yhdess\u00e4 terveest\u00e4 luontosuhteestamme huolta ja muistetaan ottaa ne lapset mukaan mets\u00e4\u00e4n. T\u00e4rkeiden taitojen oppimisen lis\u00e4ksi siell\u00e4 on nimitt\u00e4in eritt\u00e4in kivaakin. Er\u00e4nk\u00e4ynti ei ole suomalaisille pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rakas harrastus, vaan monelle meist\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4ntapa. Pohjoisessa sill\u00e4 on edelleen my\u00f6s taloudellistakin merkityst\u00e4. Suomessa on yli 300 000 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4\u00e4 ja viimeisin\u00e4 vuosina on ollut ilahduttavaa, ett\u00e4 my\u00f6s naisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 harrastajakunnassa on kasvanut. Kalastavia suomalaisia taas on noin 1,5 miljoonaa, joten voimme puhua kansallislajistamme. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tulevat viel\u00e4 marjastajat ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":53,"featured_media":30,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-28","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"19.10.2018 9.14","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/users\/53"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":27,"date":"2018-08-10T09:30:00","date_gmt":"2018-08-10T06:30:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/?p=27"},"modified":"2018-08-09T16:09:59","modified_gmt":"2018-08-09T13:09:59","slug":"maatalouden-kriisi-on-ratkaistava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/maatalouden-kriisi-on-ratkaistava\/","title":{"rendered":"Maatalouden kriisi on ratkaistava"},"content":{"rendered":" Suomalainen maatalous on nyt ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kriisiss\u00e4.<\/p>\n Kriisi alkoi EU:n Ven\u00e4j\u00e4-pakotteista, jotka romahduttivat elintarvikeviennin. T\u00e4t\u00e4 seurasi useita huonoja satovuosia sek\u00e4 S- ja K-ryhm\u00e4n jatkuvaa \u201dhalpuuttamista\u201d.<\/p>\n Moni tila on jo joutunut lopettamaan toimintansa, mutta t\u00e4m\u00e4 on vasta alkua. Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 1100 maitotilaa ja 850 lihakarjatilaa tulee lopettamaan toimintansa tulevien vuosien aikana.<\/p>\n Luvut ovat h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4. Maataloutta onkin yritetty tukea erilaisilla kriisipaketeilla, mutta ne eiv\u00e4t ratkaise perusongelmaa. Avain suomalaisen maatalouden hyvinvointiin on jossain muualla.<\/p>\n On <\/span>varsin kohtuutonta, ett\u00e4 maataloustuotteemme joutuvat kilpailemaan hinnalla sellaisen ulkomaisen moskan kanssa, jonka tuottaminen on Suomessa laitonta.<\/p>\n Loogisinta olisi, ett\u00e4 kielt\u00e4isimme kaikkien sellaisten maataloustuotteiden maahantuonnin, joita ei ole tuotettu Suomessa laillisilla menetelmill\u00e4. EU:n s\u00e4\u00e4d\u00f6kset tulevat t\u00e4ss\u00e4 vastaan, mutta mit\u00e4 siit\u00e4?<\/p>\n Asiaa pit\u00e4isi ainakin kokeilla ja valmistautua sitten vaikka maksamaan t\u00e4st\u00e4 sakot. Toista vaihtoehtoa, eli korkeista tuotantovaatimuksistamme luopumista, monikaan tuskin haluaa.<\/p>\n Kaupan <\/span>duopoliin puuttumisesta on puhuttu vuosia, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei ole tapahtunut. K- ja S-ryhm\u00e4 jatkavat katteiden repimist\u00e4 tuottajien kustannuksella.<\/p>\n Keskusliikkeiden valtaan voitaisiin puuttua ainoastaan houkuttelemalla uusia toimijoita markkinoille. Esimerkiksi kansainv\u00e4linen 7-Eleven ketju toimii Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, mutta ei Suomessa. T\u00e4llaisen suuren toimijan houkuttelu kotimaan p\u00e4ivitt\u00e4istavarakauppaan olisi parasta l\u00e4\u00e4kett\u00e4 \u201dhalpuuttamista\u201d vastaan.<\/p>\n Miksi omavaraisuusasteen on laskettava aina l\u00e4helle 50 prosenttia, ennen kuin maat her\u00e4\u00e4v\u00e4t maatalouden kriiseihin? N\u00e4in tapahtui esimerkiksi Ruotsissa.<\/p>\n Nyt maassa tehd\u00e4\u00e4n kaikki mahdollinen kotimaisen maatalouden kehitt\u00e4miseksi ja ruotsalaisuudella kilpaillaan. Ruotsalainen Paradiset-ketju esimerkiksi myy vain tuotteita, joista on maksettu tuottajalle reilusti ja Ruotsin McDonaldsilla on omat sopimustuottajat, eik\u00e4 ketju tarjoile muuta kuin ruotsalaista lihaa.<\/p>\n Samaan aikaan Suomessa myyd\u00e4\u00e4n tuottajilta riistohintaan hankittuja tuotteita ja isot pikaruokaketjut tarjoavat vain ulkolaista lihaa. Olisiko asialle teht\u00e4viss\u00e4 jotain?<\/p>\n Er\u00e4s vaihtoehto voisi\u00a0 olla, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4isimme tilap\u00e4isen\u00a0kriisiveron.<\/p>\n<\/blockquote>\n Suomalaisilta<\/span> kuluttajilta tulisikin kysy\u00e4, ovatko he valmiita maksamaan kotimaisen tuotannon jatkuvuudesta?<\/p>\n Er\u00e4s vaihtoehto voisi nimitt\u00e4in olla, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4isimme tilap\u00e4isen prosentin suuruisen kriisiveron, joka lis\u00e4tt\u00e4isiin ravintoloissa ja p\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupoissa kaikkien elintarvikkeiden hintaan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n veron tuotto taas jaettaisiin suomalaisille tuotantotiloille niiden tuotannon suhteessa. Siin\u00e4 olisi ainakin toimenpide, joka vaikuttaisi.<\/p>\n Asiaa voisi vaikka kysy\u00e4 kuluttajilta vaikkapa kansalaisaloitteen muodossa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomalainen maatalous on nyt ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 kriisiss\u00e4. Kriisi alkoi EU:n Ven\u00e4j\u00e4-pakotteista, jotka romahduttivat elintarvikeviennin. T\u00e4t\u00e4 seurasi useita huonoja satovuosia sek\u00e4 S- ja K-ryhm\u00e4n jatkuvaa \u201dhalpuuttamista\u201d. Moni tila on jo joutunut lopettamaan toimintansa, mutta t\u00e4m\u00e4 on vasta alkua. Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 1100 maitotilaa ja 850 lihakarjatilaa tulee lopettamaan toimintansa tulevien vuosien aikana. Luvut ovat h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4. Maataloutta onkin […]<\/p>\n","protected":false},"author":53,"featured_media":30,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-27","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"10.8.2018 9.30","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/users\/53"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":26,"date":"2016-02-23T14:24:49","date_gmt":"2016-02-23T12:24:49","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/?p=26"},"modified":"2016-02-23T14:32:32","modified_gmt":"2016-02-23T12:32:32","slug":"eu-saantelyn-minimitason-riitettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/eu-saantelyn-minimitason-riitettava\/","title":{"rendered":"EU-s\u00e4\u00e4ntelyn minimitason riitett\u00e4v\u00e4"},"content":{"rendered":" Suomen asenne EU:n direktiiveihin on aina ollut erikoinen.<\/p>\n Haluamme j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti aina ylitt\u00e4\u00e4 kansallisella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4mme EU:n asettamat miniminormit. Siten ammumme itse\u00e4mme s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti jalkaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vapaaehtoisesti byrokratiaa sek\u00e4 kustannuksia.<\/p>\n Kun muualla Euroopassa on opittu kysym\u00e4\u00e4n EU:lta: ”Miten me\u00a0voisimme toimia n\u00e4in tai n\u00e4in?”, kysyv\u00e4t suomalaiset aina: ”Voimmeko me kuitenkaan tehd\u00e4 n\u00e4in tai n\u00e4in?”<\/p>\n J\u00e4lkimm\u00e4iseen <\/span>kysymykseen vastataan yleens\u00e4 ”ei ja ei”, mutta ensimm\u00e4inen pakottaa pohtimaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja.<\/p>\n EU:n asettamien miniminormien ylitt\u00e4minen on byrokratisoinut yhteiskuntaamme ja esimerkit ovat kaikkialla ymp\u00e4rill\u00e4mme. Juha Sipil\u00e4n hallitus on sitoutunut normien purkamiseen ja ty\u00f6 on hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa, mutta kaikki virkamiehet eiv\u00e4t ole t\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 tuntuneet ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n Yksi esimerkki aiheesta on taannoinen r\u00e4j\u00e4hdeasetus, joka kumottiin sen oltua voimassa kolme p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Asetus olisi velvoittanut patruunoita kotonaan s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n hankkimaan paloturvallisen kaapin. Siihen olisi tullut merkit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4n omat yhteystiedot, sek\u00e4 asettaa kaappiin avotulenteon ja tupakoinnin kielt\u00e4v\u00e4t merkinn\u00e4t sek\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdemerkki.<\/p>\n T\u00e4llaisessa ei ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n Kansallinen lis\u00e4s\u00e4\u00e4ntelymme aiheuttaa kilpailuhaittaa ja kustannuksia suomalaisille yrityksille ja veronmaksajille.<\/p>\n Mikko K\u00e4rn\u00e4<\/cite><\/p><\/blockquote>\n K\u00e4vin <\/span>viime viikolla tutustumassa Lapin ammattiopiston toimipisteeseen ja luonnonvaratuottajien osaamiseen Kemij\u00e4rvell\u00e4. Luonnonvaratuotannolle on maailmanlaajuista kysynt\u00e4\u00e4 ja alalla valtavasti potentiaalia.<\/p>\n Suomessa isotkin yritykset ovat kuitenkin helisem\u00e4ss\u00e4 alan normien ja s\u00e4\u00e4ntelyn my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n J\u00e4rjet\u00f6n <\/span>esimerkki s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 on viime vuosina hittituotteeksi noussut pakurik\u00e4\u00e4p\u00e4. Sit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pakuriteen\u00e4, mutta jos valmistat siit\u00e4 vaikkapa kastikkeen tai karamellin, ei se en\u00e4\u00e4 ole laillista.<\/p>\n Jotta k\u00e4ytt\u00f6 olisi laillista, pit\u00e4isi pakurik\u00e4\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6lle kastikkeessa tai karamellissa hakea Euroopan komissiolta uuselintarvikelupa. Luvan saamiseksi yritt\u00e4j\u00e4n taas pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 selvitys tuotteen turvallisuudesta.<\/p>\n Selvitys voi tulla hyvinkin kalliiksi ja kun lupahakemuksen k\u00e4sittely vie t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Eviran mukaan 2-4 vuotta, heitt\u00e4v\u00e4t monet yritt\u00e4j\u00e4t hanskat tiskiin heti alkuunsa. Onko t\u00e4ss\u00e4 en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4?<\/p>\n Mielest\u00e4ni <\/span>valtioneuvoston tulisi pikapuoliin tehd\u00e4 periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s EU-s\u00e4\u00e4d\u00f6sten toimeenpanon v\u00e4himm\u00e4istason ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelyn kiellosta. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitettaisiin esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 ministeri\u00f6iden tulisi aina pyyt\u00e4\u00e4 valtioneuvoston kanslialta lupa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeisiin, jotka ylitt\u00e4v\u00e4t EU:n minimitason, sek\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4s\u00e4\u00e4ntelylle uskottavat perusteet.<\/p>\n Kansallinen lis\u00e4s\u00e4\u00e4ntelymme aiheuttaa jatkuvasti kasautuvaa kilpailuhaittaa sek\u00e4 kustannuksia suomalaisille yrityksille ja veronmaksajille. On koko kansakunnan etu, ett\u00e4 t\u00e4llaisesta j\u00e4rjett\u00f6myydest\u00e4 luovutaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen asenne EU:n direktiiveihin on aina ollut erikoinen. Haluamme j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti aina ylitt\u00e4\u00e4 kansallisella lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4mme EU:n asettamat miniminormit. Siten ammumme itse\u00e4mme s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesti jalkaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 vapaaehtoisesti byrokratiaa sek\u00e4 kustannuksia. Kun muualla Euroopassa on opittu kysym\u00e4\u00e4n EU:lta: ”Miten me\u00a0voisimme toimia n\u00e4in tai n\u00e4in?”, kysyv\u00e4t suomalaiset aina: ”Voimmeko me kuitenkaan tehd\u00e4 n\u00e4in tai n\u00e4in?” J\u00e4lkimm\u00e4iseen kysymykseen vastataan yleens\u00e4 ”ei […]<\/p>\n","protected":false},"author":53,"featured_media":30,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-26","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"23.2.2016 14.24","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/users\/53"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media\/30"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikko-karna\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]
\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\n
\n