Yritt\u00e4ji\u00e4 on Suomessa noin 320 000 ja he ovat kyselytutkimusten mukaan aktiivisia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4. Heill\u00e4 on sen vuoksi poliittista voimaa.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6h\u00f6ni kuuluu seurata eri puolueiden kannatusta yritt\u00e4jien parissa. Verian selvitt\u00e4\u00e4 asiaa Yritt\u00e4j\u00e4gallupien yhteydess\u00e4. Niiss\u00e4 haastatellaan aina yli tuhat yritt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja vastaajajoukosta rakennetaan yritt\u00e4j\u00e4kuntaa edustava otos. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 suuntaansa.<\/p>\n\n\n\n
Lohdutonta luettavaa keskustalle<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n Keskustan kannalta Yritt\u00e4j\u00e4gallupin kannatusluvut ovat lohdutonta luettavaa. Viimeisin tutkimus on huhtikuulta, ajalta ennen kehysriiht\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kokoomus on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ylivoimainen yritt\u00e4j\u00e4puolue. Yritt\u00e4jist\u00e4 44 prosenttia kertoo \u00e4\u00e4nest\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kokoomusta, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Kokoomuksen kannatus on vahvistunut t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n\n\n\n Yritt\u00e4jien selke\u00e4 kakkospuolue on perussuomalaiset 14 prosentilla. Kolmannesta sijasta kamppailevat kuudella prosentilla keskusta, Sdp ja vihre\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Kun huomioidaan keskustan perinne, historia ja aatteelliset juuret yritt\u00e4j\u00e4puolueena, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tulos on keskustalle heikko.<\/p>\n\n\n\n Miksi yritt\u00e4j\u00e4kannatus on hiipunut?<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n Miksi keskustan yritt\u00e4j\u00e4kannatus on hiipunut? T\u00e4t\u00e4 ei ole tutkittu, joten esit\u00e4n omia arvioitani, joita voi haastaa.<\/p>\n\n\n\n Ensiksi keskusta ajautui viime vaalikaudella vasemmiston kylkeen. T\u00e4ll\u00e4 vaalikaudella se on etsiytynyt sielt\u00e4 pois, kuten mm. ty\u00f6rauhalaki\u00e4\u00e4nestys osoitti, mutta mielikuva on syv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mielikuva on my\u00f6s ep\u00e4reilu, koska keskusta torjui viime kaudella monta yritt\u00e4jille hankalaa esityst\u00e4 ja teki paljon ty\u00f6t\u00e4 mm. YEL-uudistuksen pehment\u00e4miseksi yhteisty\u00f6ss\u00e4 Yritt\u00e4jien kanssa.<\/p>\n\n\n\n Toiseksi keskustan talouspoliittinen uskottavuus on rapautunut. Viime viikolla julkistettu Reilun kasvun tie -ohjelma on hyv\u00e4 etappi tiell\u00e4 vahvistaa uskottavuutta.<\/p>\n\n\n\n Kolmanneksi keskusta on haparoinut ty\u00f6markkinakysymyksiss\u00e4. On puuttunut selke\u00e4 linja, jossa huomioidaan erityisesti pienet ty\u00f6nantajat, yksinyritt\u00e4j\u00e4t ja j\u00e4rjest\u00e4ytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4t, joita on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevista noin puolet ja joiden puolta kukaan ei n\u00e4yt\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nneksi keskusta k\u00e4rsii siit\u00e4, ett\u00e4 se on hukannut roolinsa etel\u00e4n suurkaupungeissa, joissa on kasvava m\u00e4\u00e4r\u00e4 yritt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Voiko keskusta viel\u00e4 nousta?<\/span><\/strong><\/p>\n\n\n\n Voiko kehitys k\u00e4\u00e4nty\u00e4? Ilman muuta. Itse arvioin, ett\u00e4 keskustan yritt\u00e4j\u00e4kannatus voisi olla 20\u201325 prosenttia. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaisi 65 000\u201380 000 \u00e4\u00e4nest\u00e4j\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Uusi nousu on mahdollinen, jos keskusta vet\u00e4\u00e4 rohkeasti omaa linjaansa, esitt\u00e4\u00e4 talous-, ty\u00f6markkina- sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspolitiikassa uskottavan vaihtoehdon ja vahvistaa asemaansa ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 isoissa kaupungeissa, joissa on paljon yritt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Keskustalla on my\u00f6s loistava tilaisuus haastaa hallituksen kasvu- ja yritt\u00e4jyyslinjaa oppositiosta. Jos siin\u00e4 onnistuu, se paitsi kiritt\u00e4\u00e4 hallitusta my\u00f6s vahvistaa yritt\u00e4j\u00e4kannatusta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Yritt\u00e4ji\u00e4 on Suomessa noin 320 000 ja he ovat kyselytutkimusten mukaan aktiivisia \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4. Heill\u00e4 on sen vuoksi poliittista voimaa. Ty\u00f6h\u00f6ni kuuluu seurata eri puolueiden kannatusta yritt\u00e4jien parissa. Verian selvitt\u00e4\u00e4 asiaa Yritt\u00e4j\u00e4gallupien yhteydess\u00e4. Niiss\u00e4 haastatellaan aina yli tuhat yritt\u00e4j\u00e4\u00e4 ja vastaajajoukosta rakennetaan yritt\u00e4j\u00e4kuntaa edustava otos. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 suuntaansa. Lohdutonta luettavaa keskustalle Keskustan kannalta Yritt\u00e4j\u00e4gallupin […]<\/p>\n","protected":false},"author":804,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-23","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"13.5.2024 8.35","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/804"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=23"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/23\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=23"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=23"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=23"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":20,"date":"2024-02-16T08:00:00","date_gmt":"2024-02-16T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/?p=20"},"modified":"2024-09-16T16:18:45","modified_gmt":"2024-09-16T13:18:45","slug":"lobbarirekisteri-susi-jo-syntyessaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/lobbarirekisteri-susi-jo-syntyessaan\/","title":{"rendered":"Lobbarirekisteri susi jo syntyess\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n Vuoden alussa Suomessa tuli voimaan avoimuusrekisterilaki, niin kutsuttu lobbarirekisteri. Sen tavoite on lis\u00e4t\u00e4 vaikuttamisty\u00f6n l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. Tarkoitus on kaunis, mutta toteutus kelvoton.<\/p>\n\n\n\n Laki luo merkitt\u00e4v\u00e4n byrokratian ja hallinnollisen taakan varsinkin Yritt\u00e4jien kaltaisille j\u00e4rjest\u00f6ille, jotka vaikuttavat l\u00e4pi maan laajan porukan voimin suureen joukkoon p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Laki tuskin on iso ongelma tahoille, joilla pari lobbaria vaikuttaa muutamaan asiaan Helsingin ravintoloissa ja eduskunnan kabineteissa.<\/p>\n\n\n\n Viestint\u00e4toimistoille laki on mahdollisuus tehd\u00e4 bisnest\u00e4, kun ne voivat tarjota asiakkaille paitsi vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s siihen liittyv\u00e4n raskaan raportoinnin hoidon.<\/p>\n\n\n\n Jokainen teko pit\u00e4\u00e4 kirjata<\/strong><\/p>\n\n\n\n Uutta avoimuusrekisterilakia on m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkaa soveltaa huhtikuun alussa.<\/p>\n\n\n\n Esimerkiksi Yritt\u00e4jiss\u00e4 se tarkoittaa, ett\u00e4 jokainen ministeriin, kansanedustajaan, heid\u00e4n avustajaansa tai virkamieheen kohdistuva vaikuttamisteko pit\u00e4\u00e4 kirjata. Pit\u00e4\u00e4 luoda rekisteri, josta l\u00f6ytyy jokainen tapaaminen, soitto, viesti, keskustelu tai s\u00e4hk\u00f6posti, jolla on yritetty vaikuttaa johonkin asiaan. Pit\u00e4\u00e4 mainita vaikuttamisteko, sen kohde ja asia.<\/p>\n\n\n\n Sama taakka koskee yrityksi\u00e4, jotka yritt\u00e4v\u00e4t vaikuttaa valtioneuvoston tai eduskuntaan.<\/p>\n\n\n\n Jos tekoja on vuodessa yli viisi, niist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 Valtiotalouden tarkastusvirastolle kaksi kertaa vuodessa yhteenveto, jossa kerrotaan, keihin on vaikutettu, miss\u00e4 asiassa ja miten p\u00e4\u00e4asiallisesti.<\/p>\n\n\n\n Yritt\u00e4jiss\u00e4 on listattu kirjattavia vaikuttamisteemoja noin 150. Vaikuttamisen kohteita on lain piiriss\u00e4 noin 700. Vaikuttajia j\u00e4rjest\u00f6perheess\u00e4 on l\u00e4hes 4000. Hallinnollinen taakka on siis valtava.<\/p>\n\n\n\n Vuoropuhelusta tulee vaikeaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suomessa perinteisesti yritykset, yritt\u00e4j\u00e4t ja j\u00e4rjest\u00f6t ovat voineet l\u00e4hesty\u00e4 helposti p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4 ja virkakuntaa. Yhteydenpito on ollut arkista. Siksi monet p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat kohtuullisesti perill\u00e4 yritysten ja j\u00e4rjest\u00f6jen tarpeista. T\u00e4m\u00e4 on ollut hyv\u00e4 asia.<\/p>\n\n\n\n Pid\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 jatkossa varsinkaan moni yritys ei tapaa aiempaan tapaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, koska siit\u00e4 seuraa raportointivastuu uhkasakon nojalla. Moni lopettaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4vuoropuhelun. Kun ei pid\u00e4 yhteytt\u00e4, p\u00e4\u00e4see v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 eik\u00e4 tarvitse pel\u00e4t\u00e4 sakkoja.<\/p>\n\n\n\n Pid\u00e4n selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 laki vahvistaa etuj\u00e4rjest\u00f6jen ja viestint\u00e4toimistojen roolia.<\/p>\n\n\n\n Kuten lakeihin yleens\u00e4, my\u00f6s lobbarirekisteriin j\u00e4i porsaanreiki\u00e4. Yksi on se, ett\u00e4 puolueteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ei ole raportointivastuuta. T\u00e4t\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 tasapuolisena.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s kunnat ja hyvinvointialueet on vapautettu raportoinnista. Luoja varjelkoon, ett\u00e4 my\u00f6s kuntiin ja hyvinvointialueisiin suuntautuvasta vaikuttamisty\u00f6st\u00e4 pit\u00e4isi alkaa raportoida.<\/p>\n\n\n\n Porsaanreik\u00e4 on my\u00f6s vaalirahoitus, jota voi vastakin antaa ilmoitusrajan alapuolella ilman l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. Tosin jatkossa ilmoitusrajan alapuolella j\u00e4\u00e4v\u00e4 rahoitus joudutaan kirjaamaan omaan rekisteriin, kun sill\u00e4 on vaikuttamistavoite. Tosin poliitikkojen rahoitus todenn\u00e4k\u00f6isesti on harvoin p\u00e4\u00e4asiallinen vaikuttamistapa, joten siit\u00e4 ei siksi tarvitse kertoa viranomaiselle ja sit\u00e4 kautta julkisuuteen.<\/p>\n\n\n\n Lobbarirekisteri pit\u00e4\u00e4 korjata<\/strong><\/p>\n\n\n\n Miten avoimuusrekisterilain kaunis tavoite olisi voitu saavuttaa tavalla, joka olisi aidosti palvellut avoimuutta ilman j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 byrokratiaa?<\/p>\n\n\n\n Se olisi voitu tehd\u00e4 k\u00e4tev\u00e4sti niin, ett\u00e4 jokainen ministeri, kansanedustaja, heid\u00e4n avustajansa tai virkamies itse kirjaa yl\u00f6s heihin kohdistuneet vaikuttamistoimet. Se ei olisi ollut iso ty\u00f6, koska tapaamiset yms. ovat heid\u00e4n kalentereissaan. Heille my\u00f6s maksetaan yhteiskunnallisesta vuoropuhelusta.<\/p>\n\n\n\n On toki paikallaan, ett\u00e4 vaikuttamisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t kirjautuvat rekisteriin, kuten mm. EU:ssa tapahtuu.<\/p>\n\n\n\n Hallitus valmistelee paraikaa normien purkamista. Ensimm\u00e4isen\u00e4 voi ottaa p\u00f6yd\u00e4lle avoimuusrekisterin, joka on susi jo syntyess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Vuoden alussa Suomessa tuli voimaan avoimuusrekisterilaki, niin kutsuttu lobbarirekisteri. Sen tavoite on lis\u00e4t\u00e4 vaikuttamisty\u00f6n l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. Tarkoitus on kaunis, mutta toteutus kelvoton. Laki luo merkitt\u00e4v\u00e4n byrokratian ja hallinnollisen taakan varsinkin Yritt\u00e4jien kaltaisille j\u00e4rjest\u00f6ille, jotka vaikuttavat l\u00e4pi maan laajan porukan voimin suureen joukkoon p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4. Laki tuskin on iso ongelma tahoille, joilla pari lobbaria vaikuttaa muutamaan asiaan Helsingin […]<\/p>\n","protected":false},"author":804,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-20","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"16.2.2024 8.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/804"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=20"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/20\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=20"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=20"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=20"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":15,"date":"2023-11-17T10:08:57","date_gmt":"2023-11-17T08:08:57","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/?p=15"},"modified":"2024-09-16T16:18:48","modified_gmt":"2024-09-16T13:18:48","slug":"vaarallisesti-velkaantuva-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/vaarallisesti-velkaantuva-suomi\/","title":{"rendered":"Vaarallisesti velkaantuva Suomi"},"content":{"rendered":"\n Suomen talouskeskustelusta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t unohtuvan monet tosiasiat. Yksi on Suomen julkisen talouden tila. Suomi velkaantuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jopa hallitsematonta tahtia.<\/p>\n\n\n\n Olemme porukalla ep\u00e4onnistuneet julkisen talouden hoidossa. Siit\u00e4 lasku lankeaa lapsillemme, jotka saavat maksaa velkojamme ja niiden kasvavia korkoja. Ensi vuonna korkomenoja maksetaan 3,5 miljardia euroa. Korkoihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes yht\u00e4 paljon rahaa kuin puolustukseen.<\/p>\n\n\n\n Suomen julkinen talous oli ylij\u00e4\u00e4m\u00e4inen viimeksi 2008. Sen j\u00e4lkeen talous on ollut kroonisesti alij\u00e4\u00e4m\u00e4inen \u2013 menot tuloja suuremmat \u2013 nelj\u00e4toista vuotta. Sipil\u00e4n<\/strong> hallituksen aikana velkasuhde parani, vaikka alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 tehtiin silloinkin.<\/p>\n\n\n\n Velkaantuminen ehk\u00e4 olisi siedett\u00e4v\u00e4\u00e4, jos muutos oli tulossa, mutta kun ei ole. My\u00f6s n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 olevassa tulevaisuudessa otamme lis\u00e4\u00e4 velkaa.<\/p>\n\n\n\n Tilanne olisi viel\u00e4 pahempi ilman sosiaaliturvarahastoja eli l\u00e4hinn\u00e4 el\u00e4kerahoja. Ne ovat kuitenkin yksityist\u00e4 varallisuutta, yksityisen ja kuntasektorin palkansaajien rahastoja, eik\u00e4 niill\u00e4 voi korjata valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden kroonista alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ei tarvitse olla einstein ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen, ett\u00e4 tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on katastrofi. Tilanteen vakavuutta lis\u00e4\u00e4 Suomen heikko syntyvyys ja se, ett\u00e4 naapurissa on aggressiivinen Ven\u00e4j\u00e4, jonka vuoksi puolustukseen ja rajavalvontaan on pakko panostaa lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ay-liike on ei-liike<\/span><\/p>\n\n\n\n Orpon<\/strong> hallitus yritt\u00e4\u00e4 korjata tilannetta tervehdytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 julkista taloutta mm. ty\u00f6markkinauudistuksin, jotka vahvistavat ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja sit\u00e4 kautta korjaavat julkisen talouden ongelmia.<\/p>\n\n\n\n Hallitus on saanut vastaansa ammattiyhdistysliikkeen, joka sanoo l\u00e4hes jokaiselle uudistukselle ei esitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 korvaavia talous- ja ty\u00f6llisyystoimia. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4n ajan ay-liike on ei-liike. <\/p>\n\n\n\n Vasemmisto n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistavan kuorossa SAK:n puheet. Keskustaoppositio tunnustaa velkaongelman, mutta sekin vastustaa l\u00e4hes jokaista yksitt\u00e4ist\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6esityst\u00e4. Toivon hallitukselle edes hitusen tukea, kun se yritt\u00e4\u00e4 tervehdytt\u00e4\u00e4 julkista talouttamme ja uudistaa ty\u00f6markkinoita.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6llisyysasteen nosto on keskeinen osa julkisen talouden tervehdytt\u00e4mist\u00e4. Rakenteellinen ty\u00f6tt\u00f6myys ei alene ilman rakenteellisia uudistuksia. Esimerkiksi Saksassa ja Tanskassa ty\u00f6llisyytt\u00e4 on vahvistettu tuloksellisesti uudistamalla ty\u00f6markkinoita.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6 tuo merkityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/span><\/p>\n\n\n\n Sosiaaliturvaa pit\u00e4\u00e4 uudistaa, jotta saamme enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Meill\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 noin 200000 ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ja noin 300000 25\u201359-vuotiasta ty\u00f6markkinoiden ulkopuolella. Emme pysty huolehtimaan tukea tarvitsevista, jos yh\u00e4 useampi ei ole ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 paitsi taloudelle my\u00f6s jokaiselle tekij\u00e4lleen, koska se tuo el\u00e4m\u00e4\u00e4n osallisuutta ja merkityksellisyytt\u00e4. Siksikin tarvitaan ty\u00f6h\u00f6n kannustavaa sosiaali- ja ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa.<\/p>\n\n\n\n Suomessa ty\u00f6nantajayritt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosina romahtanut. Konkursseja tapahtuu enemm\u00e4n kuin koskaan 2000-luvulla. Moni yritt\u00e4j\u00e4 on ahtaalla.<\/p>\n\n\n\n Nyt tarvitaan rohkeita ty\u00f6llist\u00e4mist\u00e4 ja yritt\u00e4jyytt\u00e4 tukevia uudistuksia. V\u00e4hiten tarvitaan lakkoja, joista hinnan maksavat yritykset ja suomalainen duunari, jonka leip\u00e4\u00e4 lakot uhkaavat.<\/p>\n\n\n\n Kun julkinen velka saadaan hallintaan, talous kasvuun ja tuottavuus nousuun, my\u00f6s palkat nousevat. Toivottavasti t\u00e4m\u00e4 talouden perusperiaate on my\u00f6s ay-v\u00e4en mieless\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen talouskeskustelusta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t unohtuvan monet tosiasiat. Yksi on Suomen julkisen talouden tila. Suomi velkaantuu t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jopa hallitsematonta tahtia. Olemme porukalla ep\u00e4onnistuneet julkisen talouden hoidossa. Siit\u00e4 lasku lankeaa lapsillemme, jotka saavat maksaa velkojamme ja niiden kasvavia korkoja. Ensi vuonna korkomenoja maksetaan 3,5 miljardia euroa. Korkoihin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes yht\u00e4 paljon rahaa kuin puolustukseen. Suomen julkinen talous […]<\/p>\n","protected":false},"author":804,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-15","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"17.11.2023 10.08","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/804"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=15"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/15\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=15"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=15"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=15"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}},{"id":8,"date":"2023-09-01T10:00:00","date_gmt":"2023-09-01T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/?p=8"},"modified":"2024-09-16T16:18:52","modified_gmt":"2024-09-16T13:18:52","slug":"tyoreformin-aika-on-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/tyoreformin-aika-on-nyt\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6reformin aika on nyt"},"content":{"rendered":"\n Keskusta teki 1999 eduskuntavaaleihin rohkean ohjelman, jota kutsuttiin ty\u00f6reformiksi. Keskusta halusi uudistaa ty\u00f6tt\u00f6myys- ja sosiaaliturvaa, vahvistaa yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 paikallista sopimista.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6reformin esikuva oli maareformi, joka toteutettiin maalaisliiton ajamana vuosisadan alussa. Maareformi vapautti torpparit ja edisti pientilallisten asemaa.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6reformilla haluttiin helpottaa yritt\u00e4jien el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 varsinkin pk-yritysten asemaa.<\/p>\n\n\n\n Ay-liike ja vasemmisto arvostelivat ankarasti ty\u00f6reformia. Kritiikin j\u00e4lkeen silloinen keskustajohtaja Anneli J\u00e4\u00e4tteenm\u00e4ki<\/strong> ilmoitti, ett\u00e4 ty\u00f6reformi on kuollut ja kuopattu.<\/p>\n\n\n\n Kovin syv\u00e4lle ty\u00f6reformia ei kuopattu, sill\u00e4 sen osia nostettiin muun muassa p\u00e4\u00e4ministeri Juha Sipil\u00e4n<\/strong> (kesk.) hallitusohjelmaan. Ty\u00f6reformin keskeiset ideat ovat my\u00f6s el\u00e4neet monen keskustalaisen puheissa viime vuosina, ja hyv\u00e4 niin.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4ministeri<\/span> Petteri Orpon<\/strong> (kok.) hallitus aikoo toteuttaa oman ty\u00f6reforminsa, jossa on monia samoja elementtej\u00e4 kuin keskustan ty\u00f6reformissa.<\/p>\n\n\n\n Hallitus lupaa uudistaa vanhentunutta ty\u00f6rauhas\u00e4\u00e4ntely\u00e4, tehd\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4mist\u00e4 helpottavia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutoksia, edist\u00e4\u00e4 paikallista sopimista, uudistaa ty\u00f6tt\u00f6myys- ja sosiaaliturvaa sek\u00e4 tehd\u00e4 muutoksia maahanmuuttopolitiikkaan.<\/p>\n\n\n\n Hallitusohjelmassa on paljon hyv\u00e4\u00e4. Joissakin asioissa \u2013 kuten paikallisen sopimisen edist\u00e4misess\u00e4 ja joissakin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutoksissa \u2013 esitykset j\u00e4\u00e4v\u00e4t puolitiehen. Joissakin \u2013 kuten maahanmuuttopolitiikassa \u2013 on esityksi\u00e4, jotka vaikeuttavat yritysten toimintaa.<\/p>\n\n\n\n Orpon ty\u00f6reformi on kuitenkin kunnianhimoinen ja valtaosin kannatettava paketti. Vetoan, ett\u00e4 my\u00f6s keskusta voi tukea sen keskeisi\u00e4 kohtia, kun esityksi\u00e4 tulee aikanaan eduskuntaan.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nantajayritt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosina kiihtyen laskenut.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Miksi meill\u00e4<\/span> on huutava ty\u00f6reformin tarve?<\/p>\n\n\n\n Ensiksi Suomen julkinen talous pit\u00e4\u00e4 tervehdytt\u00e4\u00e4 ja velkaantuminen taittaa. Se vaatii korkeampaa ty\u00f6llisyysastetta, mik\u00e4 ei onnistu ilman ty\u00f6markkinauudistuksia. Urakka on suuri, eik\u00e4 pid\u00e4 luulla, ett\u00e4 se toteutuu vuodessa tai parissa. <\/p>\n\n\n\n Toiseksi ty\u00f6nantajayritt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosina kiihtyen laskenut. Se on huolestuttavaa, sill\u00e4 ilman ty\u00f6nantajia ei ole ty\u00f6paikkoja. Erityisen ahtaalla ovat pienet ty\u00f6nantajayritt\u00e4j\u00e4t, jotka yh\u00e4 useammin ostavat palveluilta toisilta yritt\u00e4jilt\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 palkkaa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nantajayritt\u00e4jyytt\u00e4 korvaa verkostoyritt\u00e4jyys, jossa jaetaan yritt\u00e4j\u00e4- ja ty\u00f6llist\u00e4misriski\u00e4 yritt\u00e4jien kesken. Se on j\u00e4rkev\u00e4 malli. Tarvitsemme kuitenkin olosuhteet, joissa voi my\u00f6s ilman kohtuutonta riski\u00e4 toimia ty\u00f6nantajana.<\/p>\n\n\n\n Kolmanneksi kasvuhakuisten yritysten osuus on laskenut viime vuodet. Kasvuhakuinen yritys investoi ja ty\u00f6llist\u00e4\u00e4. Ty\u00f6markkinoille tarvitaan pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t, jotka tukevat kasvua ja investointeja.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nneksi meill\u00e4 on yli 300000 25\u201359-vuotiasta ty\u00f6voiman ulkopuolella. He eiv\u00e4t ole ty\u00f6llisi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6mi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jotta selvi\u00e4mme heikkenev\u00e4st\u00e4 huoltosuhteesta, tarvitsemme enemm\u00e4n v\u00e4ke\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n rakentamaan yhteiskuntaa. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 paitsi kansantaloudelle my\u00f6s jokaiselle, jolle ty\u00f6 tuo osallisuuden kokemuksia.<\/p>\n\n\n\n Jos<\/span> ty\u00f6reformi taas kuopataan, Suomen kilpailukyky ja julkinen talous heikkenev\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Kyse on my\u00f6s turvallisuudesta, sill\u00e4 terve talous on paitsi parasta sosiaalipolitiikkaa my\u00f6s turvallisuustekij\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Keskusta teki 1999 eduskuntavaaleihin rohkean ohjelman, jota kutsuttiin ty\u00f6reformiksi. Keskusta halusi uudistaa ty\u00f6tt\u00f6myys- ja sosiaaliturvaa, vahvistaa yritt\u00e4jyytt\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 paikallista sopimista. Ty\u00f6reformin esikuva oli maareformi, joka toteutettiin maalaisliiton ajamana vuosisadan alussa. Maareformi vapautti torpparit ja edisti pientilallisten asemaa. Ty\u00f6reformilla haluttiin helpottaa yritt\u00e4jien el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 varsinkin pk-yritysten asemaa. Ay-liike ja vasemmisto arvostelivat ankarasti ty\u00f6reformia. Kritiikin […]<\/p>\n","protected":false},"author":804,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"asauth_ispaid":"","asauth_cansharepaid":"","footnotes":""},"categories":[2],"tags":[],"class_list":["post-8","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"acf":[],"sm_post_category_name":"Blogit","sm_post_category_link":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/category\/blogit\/","sm_post_create_date_time":"1.9.2023 10.00","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/users\/804"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.suomenmaa.fi\/mikael-pentikainen\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}]