Elinvoimaa alhaalta ylöspäin
Alueellinen elinvoima syntyy ihmisten, yhteisöjen ja yritysten toimeliaisuudesta. Kylä- ja kaupunginosatoiminta, erilaiset teematapahtumat sekä vapaaehtoinen yhdistystoiminta ja yrittäminen vankistavat lähiyhteisöllisyyttä. Tänä päivänä erityisesti yritykset ovat alueillaan johtavia elinvoiman rakentajia.
Ihmisten keskinäinen aktiivisuus luo tarvetta raivata uutta suuntaa suomalaiseen aluepolitiikkaan. Aluepolitiikka on yhä selkeämmin aktiivisten ihmisten, yritysten ja yhteisöjen toimintaa.
Valtion, maakuntien ja kuntien tehtävä on aiempaa vahvemmin tukea tätä kehitystä kaikilla käytössä olevillaan välineillä. Kun ennen suunta määrättiin ylhäältä alaspäin, niin nyt suunta on päinvastainen.
Väitän, että vanhakantaisesti ymmärretyn aluepolitiikan tie on tullut päätökseen. Valtion ja julkisen vallan rooli on yhä enemmän toimia menestyksen mahdollistajana.
Elinvoiman edellytyksiä rakennetaan varmistamalla, että eriasteista koulutusta on tarjolla kaikissa maakunnissa, bitit kulkevat sekä tiet ja radat ovat kunnossa. Valtiovalta ei voittajia valitse. Se tarkoittaa myös sitä, että emme ennalta määrää häviäjiä, vaan kasvun mahdollisuudet on kuuluttava yhtä lailla kaikille.
Työllisyyden edistämisessä tarvitaan myös kolmannen sektorin toimijoiden kokemusta ja asiantuntemusta.
Tulevat maakunnat tarjoavat historiallisen mahdollisuuden keskittyä elinvoiman kehittämiseen kullakin alueella. Myös kunnille vapautuu energiaa elinvoimaisuutensa edistämiseen, kun vetovastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy leveimmille hartioille.
Maakuntauudistuksen myötä syntyvät kasvupalvelut puolestaan tarjoavat alueille tilaisuuden keskittyä työllisyyden edistämiseen ja kunkin alueen elinvoima- ja elinkeinotekijöiden aiempaa parempaan huomioimiseen. Niiden pohjalle rakentuu kunkin maakunnan ja alueen menestys.
Kukin maakunta linjaa itse, mihin keskitytään. Esimerkiksi nuorten työllistymistä koskevien linjausten laatu määrittää alueen tulevaisuudennäkymiä. Työllisyyden edistämisessä tarvitaan myös kolmannen sektorin toimijoiden kokemusta ja asiantuntemusta.
Lähtökohdat tulevien maakuntien elinvoimaisuudelle ovat hyvät. Alueiden talous- ja työllisyysnäkymät ovat tällä hetkellä paremmat kuin vuosikausiin. Yhä useammalla on työpaikka, yhä useammat yritykset uskaltavat investoida. Keskustavetoisen hallituksen työn tulokset näkyvät. Nyt on draivia.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa ratkaistaan, halutaanko alueiden elinvoimamahdollisuuksia ruokkia myös tulevina vuosina. Elinvoimaahan ei synny esimerkiksi asettamalla pääkaupunkiseutu ja alueet vastakkain, vaan mahdollistamalla kasvu kaikkialla. Vastakkainasetteluun nojaava politiikka olisi myrkkyä myönteiselle kehitykselle.
Otetaan mallia ruohonjuuritason idearikkaudesta ja yhteisöllisyydestä ja pistetään toimeksi. Elinvoimaa luodaan vain yhdessä.