Yhteisvelka vastauksena vastuuttomalle taloudenpidolle

Mielipide

EU:n perussopimuksen mukaan jäsenmaan julkinen velka saa olla enintään 60 % ja alijäämä 3 % bruttokansantuotteesta. Yksikään Välimeren maa ei ole sovittuja velkakriteerejä noudattanut vuosikausiin ennen koronaakaan. Muun muassa Ranskan velka/bkt suhde on ollut alle 60 % viimeksi vuonna 2001. EU:ssa asiat on tiedostettu, mutta ei välitetty.

Viime vuoden lopussa velkasuhde oli: Kreikka 205,6 %, Italia 155,8 %, Portugali 133,6 %, Espanja 120 %, Kypros 118,2 %, Ranska 115,7 %, Suomi 69,2 %. Euroon kuulumattomilla Tanska 42,2 %, Ruotsi 39,9 %. (Uusi Suomi 7.9.) Paluu 60 %:n velkasääntöön ei ole enää realistista.

– Jäsenmaiden väliset tulonsiirrot ovat välttämättömiä, vahvojen täytyy auttaa heikkoja. EU:n on puolustettava jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta, julisti Emmanuel Macron (Uusi Suomi 13.5.). Ranska on asettanut budjettikuriin paluun ehdoksi yhteisvelan. Saksassa Martin Schulz tunnetaan vahvana EU:n liittovaltiokehityksen puolestapuhujana.

Italian pääministeri Mario Draghin hallituksen ohjelmaan on jopa linjattu yhdeksi prioriteetiksi euroalueen yhteisen budjetin edistäminen. Draghi esitti yhteistä budjettia ensimmäisen kerran jo kaksi vuotta sitten ennen koronapandemiaa.

EKP:n keskuspankkiiri Fabio Panetta on arvioinut, että 750 miljardin elvytysväline on itse asiassa vain prototyyppi tuleville. Banca d´Italian pääjohtaja Ignazio Visco sanoo pitävänsä näitä toimia välttämättöminä euroalueen tulevaisuudelle (Uusi Suomi 2.6.). Itseasiassa euron pelastamiseksi juurikin näin. Euroon liittyminen oli Suomelta virhe, muut Pohjoismaat olivat kaukaa viisaampia.

Suomen EU-vastuut ovat jo 51,1 miljardia euroa (Iltalehti 14.9.). Pieni 5,5 miljoonan raskaasti verotettu Suomen kansa avustamassa väkirikkaita Ranskan 67, Italian 61, Espanjan 47, Kreikan 11 miljoonaisia kansoja. Ainoa tosi asia on se, että Suomi on aina nettomaksaja. Kerrottiin, että EU:hun liityttiin lähinnä turvallisuussyistä. Tätäkö kaikkea se vaatii? Huonosti käy.

Raimo Sailas HS 1.9.2015 kolumnissaan Epäonnistunut eurohanke tarvitsee ihmeen: ”Välimeren maissa korruptio, veronkierto ja nepotismi (sukulaisten suosiminen) ovat syöpyneet syvälle yhteiskuntien rakenteeseen – Italian mafiasta puhumattakaan – sitä ei vuosikymmenissä muuteta.”

Urho Kekkosen puheesta vuoden 1980 valtiopäivien avajaisissa 5.2.1980: ”Perustavoitteemme on Suomen itsenäisyyden ja riippumattomuuden turvaaminen kaikissa olosuhteissa ja sen myötä huolenpito kansalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Tämä kulkee kaiken muun edellä”.

EU:n perussopimuksen artikla 125 toteaa: ”Jäsenvaltio ei ole vastuussa eikä ota vastatakseen muiden jäsenvaltioiden velkoja.” Taloudellinen itsenäisyys on tärkein itsenäisen valtion edellytys. Vai olemmeko valmiit ”Euroopan Yhdysvallat” liittovaltioon?

Airi Pulkkinen