Vihollisuuksista yhteistyöhön

Mielipide

Vuoden vaihteessa olen aloittanut toimintani kaksikielisen keskustan piirin (Centerns distrikt) puheenjohtajana ja sen edustajana keskustan puoluehallituksessa. 

Valintani yhteydessä syntynyt kielteinen julkisuus minua kovasti hämmästytti. Se näyttää johtuneen lähinnä keskustan ja RKP:n sisäisistä ja puolueiden välisistä valtataisteluista.

Kaiholla olen muistellut 1960-lukua, jolloin Jan-Magnus Jansson ja Johannes Virolainen käynnistivät keskiryhmien yhteistyötä. Mukana oli myös Liberaalisen Kansanpuolueen Pekka Tarjanne.

Läheinen yhteistyö RKP:n kanssa vaikutti mm. siihen, että Keskusta puolusti tiukasti ruotsin kielen asemaa peruskoulu-uudistuksessa. Puolueemme on tukenut voimakkaasti ruotsinkieliselle Pohjanmaalle tärkeitä hankkeita.

x  x  x

Yhteistyö Keskustan ja RKP:n välillä kohosi uudelle tasolle 1980-luvulla, jolloin olin keskustan johdossa ja jolloin Christoffer Taxell toimi RKP:n puheenjohtajana. 

Pyrimme yhdessä murtamaan SDP:n ylivaltaa sopimalla keskenämme ja Kokoomuksen puheenjohtajan Ilkka Suomisen kanssa vuoden 1987 eduskuntavaalien edellä niiden jälkeen toteutettavasta hallitusyhteistyöstä.

Mauno Koivisto esti suunnitelmamme toteutumisen parlamentarismin ja kansanvallan periaatteita räikeästi rikkoen. Kokoomus pakotettiin hallitukseen SDP:n kanssa. Tällä turvattiin Koiviston uudelleenvalinta.

RKP taipui mukaan, vaikka olimme sopineet, että yksikään meidän puolueistamme ei lähde hallitukseen demareiden kanssa, jos he torjuvat yhteistyön meidän kaikkien kanssa. Juristina ”Toffen” oli vaikea tätä itselleen ja muille selittää.

Vuoden 1988 presidentinvaalit saattoivat meidät taas yhteen. RKP:n keskustahenkiset voimat ryhmittyivät Jan-Magnus Janssonin johdolla tukemaan valintaani. Mukaan tuli vahvoja valitsijaehdokkaita. Kaksi tuli valituksi. Toinen oli puolueen varapuheenjohtajana toiminut Håkan Malm.

x  x  x

Holkerin hallituksen muodostaminen etäännytti puolueitamme toisistaan. Kokemuksemme osoittivat, että RKP:een ei voitu luottaa. Keskustassa ryhdyttiin kehittämään omaa ruotsinkielistä toimintaa.

Tärkeä saavutus oli se, että vuonna 1991 vaaleissa saimme eduskuntaryhmäämme äidinkieleltään ruotsinkielisen jäsenen, Rose-Marie Björkenheimin.

Vuoden 1992 kuntavaalien jälkeen Närpiöön perustettiin Bo Långin johdolla ensimmäinen ruotsinkielinen osasto. Vuonna 2008 perustettiin Etelä-Pohjanmaan piirin silloisen toiminnanjohtajan Jarmo Korhosen tuella valtakunnallinen ruotsinkielinen piiri.

Pohjanmaalla rkpläiset ovat pitäneet alusta alkaen keskustan ruotsin- ja kaksikielistä toimintaa uhkana itselleen. Puolueen poliitikot ja sitä lähellä oleva maakunnan ruotsinkielinen media ovat kohdelleet piiriä ja sen johtoa suorastaan vihamielisesti.

On toivottavaa, että keskusta ja RKP pääsisivät taas rauhanomaiseen rinnakkaineloon ja hyvään yhteistyöhön sekä valtakunnallisella että maakuntatasolla. Sen puolesta aion työskennellä.

Erityisesti Pohjanmaalla on molemmissa puolueissa perinteisiin talonpoikaisiin arvoihin perustuvalla keskustasuuntauksella ollut vahva asema. Yhteistyössä sitä on nyt vahvistettava molemmissa puolueissa ja myös hallituspolitiikassa.   

x  x  x

Keskustan kaksikielisen piirin toiminta on ollut viime vuosina hyvin vaikeaa sen vuoksi, että sille ei ole maksettu puoluetukea. 

Nyt pitäisi nopeasti käynnistää Annika Saarikon kanssa sopimani selvitys kaksikielisen piirin toimintaan liittyneiden taloudellisten ja muiden ongelmien puolueettomasta selvittämisestä. Ensi tilassa meille tulee palauttaa meiltä aiheettomasti evätty puoluetuki. 

Puoluetuen lakkauttamisen vuoksi on myös kaksikielisen piirin verkkosivu jouduttu sulkemaan. Pyrin nyt palvelemaan ruotsinkielisiä suomalaisia pieneltä osin oman kotisivuni välityksellä. 

Kotisivuni kirja-arkistossa on ilmaiseksi luettavina kirjoittamiani kirjoja. Niiden joukossa on nyt myös kaksi ruotsinkielistä teosta, Igenom brytningstid (1993) ja Finlands linje (2014).

Ensin mainittu kertoo 1990-luvun alun jännittävistä tapahtumista, jolloin Neuvostoliitto hajosi, neuvoteltiin Suomen asemasta Uudessa Euroopassa ja kamppailtiin ”vahvan markan” politiikan synnyttämän laman keskellä. Silloisten ratkaisujen vaikutukset ulottuvat nykypäivään saakka.

Suomen linja käsittelee Suomen poliittista historiaa aikojen alusta ja suuntaa tulevaisuuteen vuosikymmeniä eteenpäin. 

Kirja-arkistossani on viisi suomenkielistä teostani myös äänikirjoina. Uusin niistä on isäni 100-vuotispäivän yhteydessä julkaisemani teos Eemeli Väyrysen vuosisata (2010). 

Äänikirjoja kuuntelemalla monien on kirjoihin helpompi perehtyä.       

Paavo Väyrynen

Keskustan piirin puheenjohtaja

Kommentit (1)

  • Lukija9

    Paavo, jos sinulla ei ole muuta mielessä kuin muistella menneitä, niin pidä suusi kiinni, please! Usko nyt Paavo hyvällä: Mikä on eilistä, on mennyttä, ainakin kohdallasi. Olet vaiheessä, jossa voi kehua itseään ja muistella menneitä. Nyt on nyt ja mennyt meni jo!

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen