Verojen korotusten tie on viety loppuun

Mielipide

Vuonna 2008 Suomen valtionvelka oli 54 miljardia, maaliskuun lopussa 2021 jo 128,4 miljardia euroa. Valtiota ja kuntia on pitkään pidetty pystyssä massiivisella velkaantumisella. Pohjoismaisilla mittareilla emme ole enää hyvinvointiyhteiskunta muuten kuin valtavasti velaksi elämisellä. Aitoa talouskasvua ei ole ollut yli 10 vuoteen.

Kotitaloudet ovat ennätysvelkaisia. Tilastokeskuksen mukaan Köyhyys- ja syrjäytymisriskissä oli 856 000 suomalaista eli 15,8 % koko kotitalousväestöstä vuonna 2018. Lapsiperheköyhyys on ollut tasaisessa kasvussa jo usean vuoden ajan. Lasten köyhyys kolminkertaistui vuosien 1995–2017 välillä. (YLE 26.4.2020.) Sosiaalietuudet eivät kuitenkaan ole varsinainen ongelma vaan se, että niiden saajia on liikaa ja lisää tulee. Tulonsiirroilla eläviä ei tule ainakaan haalia lisää maailmalta.

Suomen kokonaisveroaste v. 2019 oli 42,2 %. Hyvin kaukana ollaan OECD-maiden 33,8 prosentin keskiarvosta. ”Keskituloisen ansiotuloverotus on Suomessa jo nyt n. 5 % Ruotsia ankarampaa. Progressiomme on Pohjoismaiden kirein. Eläkeläisten verotus on länsinaapuriamme monin verroin kovempaa, eikö tämä jo riitä”, totesi Sari Sarkomaa 5.8.2020. Ruotsissa on luovuttu perintöverosta kokonaan.

Kun valtio kerää veroina aivan liian suuren osan kansalaisten tuloista, palkkoja on korotettava, jotta työstä jäisi jotain käteenkin. Tämä nostaa jatkuvasti yksikkötyökustannuksia ja korottaa tuotteiden ja palveluiden hintoja, heikentäen kotimarkkinakysyntää ja viennin kilpailukykyä.

Yritykset edes suomalaiset, eivät investoi Suomeen, jos ympäristö ei ole kilpailukykyinen. Ne investoivat sinne missä olosuhteet ovat suotuisat, kuten Neste teki, investoi Hollantiin. Pitkien etäisyyksien maassa tieliikenteenkin verorasitus on kasvanut 2010-luvun 6,1 miljardista 8,1 miljardiin. (SS 20.1.2020)

On osattava sanoa ”ei”. kun kansallinen etumme sitä vaatii. Suomi on mm. EU:ssa korostetusti aina miljardien eurojen maksajan roolissa. Tämän vuoden kehitysyhteistyöbudjetti 1245 miljoonaa euroa rahoitetaan velkarahalla. Tähänkin ollaan vaatimassa lisää rahaa. Julkisen sektorin pitää olla sen kokoinen, että yritykset ja ihmiset jaksavat kantaa sitä. Pienempi julkinen sektori ei välttämättä ole itseisarvo – sen sijaan parempi ja tehokkaampi on.

Korkeat verot ja hinnat ovat halvaannuttaneet Suomen. Työtä verotetaan liikaa. Se vaikeuttaa talouskasvua, heikentää kansalaisten työintoa ja ostovoimaa. Kulungit, jotka eivät hyödytä omien kansalaistemme hyvinvointia, on karsittava pois. Yhä nouseva verorasitus kohdistuu entistä pienempään osaan väestöä ja työssäkäyviä. Kansalaisten hyvinvointia ei kasvateta yhä uusilla ja korkeimmilla veroilla. Onko Suomella ulospääsyä tästä kierteestä?

Airi Pulkkinen
Kuopio

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen