Velkapotti lastemme maksettavaksi
Suomi on EU:ssa korostetusti aina maksajan roolissa. Tämä ei tarkoita, että vastustaisin EU:ta sinänsä. Vastustan sitä, että suomalaisia yritetään höynäyttää siunaamaan meille epäedullinen tulonsiirtounioni kritiikittömästi.
Eurooppa tutkija Timo Miettinen on sanonut, että EU-komissio ei ole huolissaan elpymispaketista.
– Uskon, että jokin elvytyskokonaisuus rakennettaisiin siitäkin huolimatta, että Suomi jättäytyisi sen ulkopuolelle. Komissiolla lienee takataskussa suunnitelma, jolla tätä elvytysrahastoa voitaisiin rakentaa hallitusten välisenä sopimuksena EU:n oikeuden ulkopuolella, Miettinen sanoo. (SS 29.4.)
Suomelle epäedullista velkapakettia ei ole pakko hyväksyä.
Kahdeksan EU-jäsenmaata ei ole vielä ratifioinut päätöstä. Suomalaisten veronmaksajien etu olisi, jos joku maa kieltäytyisi.
Suomi maksaa tästä noin 7 miljardia korkoineen ja saamapuoli on epäselvä. Jos hoidamme taloutemme hyvin, saanto pienenee ehkä 1,55 miljardiin. Suomi saisi itse tarvittaessa lainaa nollakorolla ja saisi määrätä mihin käyttää.
Sääliksi käy Suomen nuoret ja lapset. Tänä vuonna syntyneet lapset maksavat tästä velkapaketista vielä 37-vuotiaiksi.
Kauppalehti kirjoitti 6. huhtikuuta:
”Euroalueen elvytys koronakriisissä on jäämässä auttamatta liian pieneksi. Italian pääministeri Mario Draghi nosti euroalueen yhteiset velkakirjat eli eurobondit julkisesti pöydälle Eurooppa-neuvoston kokouksessa maaliskuun lopulla. Hän sai keskusteluun mukaansa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, joka puhuu nyt avoimesti myös uudesta elvytyspaketista. Yhteisen budjetin luominen euroalueelle on Draghin hallituksen ohjelmassa, itse asiassa yksi sen pääprioriteeteista. Ajatus ei toki ole uusi, vaan juuri Draghi esitti sitä ensimmäisen kerran EKP:n pääjohtajan roolissa vuonna 2019.”
Ongelmana ovat Etelä-Euroopan maiden huono tuottavuuden ja investointien kehitys, mikä johtuu jämähtäneistä asenteista, laiskuudesta, byrokratiasta, varallisuuden keskittymisestä ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, verojen kierrosta, lahjuksista ja niin edelleen.
Suomi voisi nyt näyttää kokoaan suuremmalta ja sanoa ”ei”, kun kansallinen etumme sitä vaatii.
Airi Pulkkinen
Kuopio