Vastine August Halosen mielipidekirjoitukseen: Tavoitteena ei tule olla vain maailmanrauha – vaan myös globaali aseistariisunta
Tammikuun Suomenmaassa julkaistiin August Halosen mielipidekirjoitus ”rauhantyö ja maanpuolustus eivät ole vastakkainasettelussa”.
Olen Halosen kanssa samaa mieltä, myöskään minun mielestäni rauhantyötä ja maanpuolustusta ei tule asettaa toisiaan vastaan ikään kuin kyseessä olisi vastakkaiset prosessit – kuten Halonen tekstissään osoittaa, näin ei ole.
Haluan kuitenkin jatkaa keskustelua ja katsoa tulevaisuuteen, kohti vuosisadan loppupuolta. Pitkän tähtäimen tavoitteena ei mielestäni tule olla vain globaalin rauhan saavuttaminen, vaan myös globaalin aseistariisunnan saavuttaminen. Myönnän, tavoite on idealistinen, ehkä hieman naiivikin. Mutta mitä meille jää, jos emme uskalla välillä visioida?
Tällaista tavoitetta ei tulla saavuttamaan yhdessä yössä ja sitä kohti ei tule edetä suurilla rysäyksillä, vaan pienillä askelilla. Joskus voi jopa olla perusteltua ottaa takapakkia pidemmän tähtäimen tavoitteen saavuttamiseksi. Tällainen realismi ja maltti valitettavan usein puuttuu vihervasemmiston viestistä.
Tavoite on kuitenkin tärkeä, sillä tällä globaalilla uudella ajalla puhumme uhista, jotka haastavat koko ihmiskuntaa – ympäristökatastrofi etunenässä. Meidän on uskottava siihen, että kaikista ihmisistä löytyy jossain vaiheessa niin paljon sydämen sivistystä ja malttia, ettei kiistoja tarvitse ratkaista aseilla. Kiistoista ei tulla pääsemään eroon.
Niukkenevat resurssit pikemminkin lisäävät niitä, mutta siksi olisikin tärkeää kyetä ohjamaan nämä resurssit yhteiseen hyvään. Minä en myöskään usko siihen, että kauhun tasapaino auttaa pysyvän globaalin rauhan saavuttamisessa.
Teitä tulee jatkossakin kunnostaa ja myös esillä olevien hävittäjänhankintojen kohdalla on äärimmäisen tärkeää turvata nykyinen suorituskyky. En kyseenalaista näitä toimia! Mutta samalla meidän on rohkeasti oltava edistämässä globaalia aseistariisuntaa ja oltava aloitteellisia siinä.
Se tarkoittaa muun muassa monenkeskisiin sopimuksiin perustuvan järjestelmän puolustamista, ydinaseriisunnan edistämistä ja kansainvälisten organisaatioiden vahvistamista. Esimerkiksi YK:n on kyettävä uudistumaan niin, että se aidosti pystyy vastaamaan tämän ajan haasteisiin. Näissä toimissa Suomen ja EU:n on otettava vahva aloitteentekijän rooli. Suomi voi olla kokoaan suurempi toimija maailmanpolitiikassa ja globaalin rauhan ja aseistariisunnan saavuttamisessa.
Valtteri Paakki
Jyväskylä