Vanhustenhoidon tilanne, erään omaisen silmin
Vaalitöitä tehdessä näkee paljon ihmisiä ja kuulee paljon ihmisten arkeen liittyviä asioita. Lauantaina 21.1. ollessani Myyrmäessä eräs nainen tuli kertomaan oman elämänsä tilanteesta.
Hän on ollut auttamassa oman isänsä hoitamisessa jo viiden vuoden ajan. Aikaa tähän hänellä menee noin 36 tuntia viikossa. Eli käytännössä isän hoitaminen on hänelle toinen työ, palkkatyön lisäksi.
Tämä on ollut osin pakollista, koska isän hoitokodissa on krooninen hoitajapula. Mikäli tytär ei käy auttamassa isän hoidossa päivittäin, ei ole ollenkaan taattua, että isä pääsee edes kerran päivässä sängyssä istumaan.
On sanomattakin selvää, että tilanne kuulostaa epäinhimilliseltä. Valitettavasti tämä tilanne on samankaltainen monessa muussakin vanhustenhoidon yksikössä. Hoitopaikkojen vähyys ja pula työntekijöistä on täyttä totta. Voitaisiin sanoa, että alan ihmisten hätähuutoja ei vuosien varrella ole kuultu ja tilanne on päästetty näin vakavaksi.
Tilannetta ei helpota alan matala palkkaus. Se ei houkuttele nuoria alalle. Lisäksi työ on sekä fyysisesti että psyykkisesti rankkaa. Se on usein vuorotyötä ja vaatii hyvää fysiikkaa, vanhusten nostojen ja siirtelyjen vuoksi. Alan arvostus on myös ollut huonoa.
Silja Paavola, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja on ottanut mielipidekirjoituksessa kantaa vanhusten hoitoon.
”Suomessa vanhustenhoidossa laitospaikkoja on vähennetty ja ajatuksena on ollut, että vanhukset asuvat kotona pitkään kotihoidon turvin. Vanhustenhoidon minimihenkilöstömitoitus säädettiin lakiin, koska monessa ympärivuorokautisen hoidon yksikössä koulutettua hoitohenkilökuntaa on ollut täysin riittämättömästi, eivätkä asiakkaat ole saaneet tarvitsemaansa eikä heille luvattua palvelua. Myös asiakasturvallisuus on vaarantunut ja toiminta on ollut epäeettistä.”
Voitaneen todeta, ettei ratkaisu hoitajapulaan korjaannu hoitajamitoituksesta tinkimällä. Ne ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköt, joissa mitoituslainsäädäntöä on noudatettu, ovat SuPer:iin tulleiden viestien perusteella olleet vetovoimaisia.
Mitoituksen täyttymisellä on selvä syy-yhteys hoitajien saatavuuteen ja alan pitovoimaan. Ratkaisua niin sote-sektorin, vanhustenhoidon kuin varhaiskasvatuksen hoitajapulaan on haettava suuntaamalla nykyistä enemmän rahaa palkkaukseen ja työolojen kehittämiseen ja uudistamiseen.
Vanhusten hoidon tulee olla laadukasta, sillä laadukas hoito on inhimillistä ja vaikuttavaa. Se on myös yhteiskunnan kannalta kannattavaa taloudellisesti, kun esimerkiksi turhilta erikoissairaanhoidon käynneiltä vältytään.
Jos mitoitus nähdään syyksi siihen, että vanhustenhoidon hoitopaikkoja on lain voimaantulon myötä jouduttu vähentämään, annamme yhteiskunnassa valtaa ajatukselle, ettei vanhustenhoidon laadulla olekaan niin väliä.
Olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että jokainen ikäihminen ansaitsee arvoisensa vanhuuden.
Tea Saarniala
eduskuntavaaliehdokas, keskusta
Uusimaa
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.
