Valtakunnansyyttäjän varusmiesjahdille piste – korkein oikeus hylkäsi syyttäjän valituslupahakemuksen
Korkein oikeus on hylännyt valtakunnansyyttäjän valituslupahakemuksen ja pannut pisteen syyttäjän varusmiesjahdilla Raaseporin tasoristeysturmassa.
VR:n kiskobussi törmäsi lokakuussa 2017 Skogbyn vartioimattomassa Hangon-radan tasoristeyksessä Puolustusvoimien Sisu-miehistönkuljetusautoon. Auton kyydissä olleista kahdeksasta varusmiehestä kolme kuoli ja lisäksi viisi loukkaantui, mukana auton kuljettaja.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe vaati auton varusmieskuljettajalle rangaistusta kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta. Keitään
muita ei Rappe syyttänyt.
Käräjäoikeuskäsittelyssä paikallinen kihlakunnansyyttäjä päätti selvityksiin ja näyttöihin perustuen luopua kaikista syytteistä varusmiestä vastaan; kyse oli tapaturmasta, ei rangaistavasta teosta.
Jukka Rappe ei tätä hyväksynyt, vaan otti jutun pois kihlakunnasyyttäjältä, kumosi tämän syyttämättäjättämispäätöksen ja määräsi aluesyyttäjäviraston nostamaan syytteen varusmiestä vastaan.
Vaihdettu kihlakunnansyyttäjä teki työtä käskettyä, ja varusmies sai syytteet Rapen vaatimusten mukaisesti. Tätä laajasti ihmeteltiin.
Oikeuskäsittelyssä sekä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus että Helsingin
hovioikeus hylkäsivät kaikki Rapen vaatimat syytteet. Tasoristeys todettiin lain vastaiseksi: turma-auton varusmieskuljettaja ei voinut nähdä takaviistosta tullutta kiskobussia.
Tuomioiden mukaan kyse oli tapaturmasta, ei rikoksesta. Tapaturmasta ei tule rangaista. Säädösten vastainen tasoristeys suljettiin pian turman jälkeen.
Rappe haki vielä hovioikeuden tuomiostakin valituslupaa. Korkein oikeus ei sitä kuitenkaan myöntänyt. Hovioikeuden vapauttava tuomio jää siten voimaan. Varusmies on syytön turmaan.
Heiveröisillä syytteillään ja valituksillaan apulaisvaltakunnansyttäjä
roikotti varusmiestä perusteettomasti löyhässä hirressä neljä vuotta; tuomioidenkin perusteella aivan turhaan.
Varusmiehen syyllistäminen ja syyttäminen tuntui alusta pitäen kohtuuttomalta ja yleisen oikeustajun vastaiselta. Uhrien omaisillakaan ei ollut hänelle mitään vaatimuksia. Korkein oikeus vahvisti kansalaisten näkemykset oikeiksi.
Syyttäjälaitoksen ylimmän johdon tekemiset ovat olleet julkisuudessa tikun nokassa jo pitemmän aikaa. Tällaiset tapaukset nakertavat luottamusta entisestään.
Heppoiset syytteet, tai näytösoikeudenkäynnin tyyppiset varmuuden-vuoksi-prosessit, eivät kuulu oikeusvaltioon. Kyse on kansalaisten oikeusturvasta.
Heikki Santala, järjestöneuvos
Kauniainen