Trumpin ja Putinin huippukokous on osoitus Suomen vahvasta kansainvälisestä asemasta
Eduskunnan kesätauosta huolimatta heinäkuu tulee olemaan poliittisesti hyvinkin vilkas.
Suomessa järjestetään 16. heinäkuuta huippukokous, missä Yhdysvaltain ja Venäjän presidentit tapaavat toisensa kahden kesken.
Helsinkiin odotetaan Trumpin ja Putinin lisäksi satoja virkamiehiä ja tuhansia toimittajia ympäri maailman.
Yhteiselle tapaamiselle on tarve. Viime vuosina sapelien kalistelu on kiihtynyt Suomenkin lähiympäristössä.
Ukrainan sodan jälkeiset tapahtumat ovat aiheuttaneet aktiivisuutta Itämerellä ja lisänneet kaikkien Euroopan maiden puolustusbudjetteja. Kylmän sodan retoriikka on nostanut niin ikään päätään.
Trumpilla ja Putinilla riittää keskusteltavaa. Maiden suhteet ovat olleet viime vuosina hyvin kylmät.
Maailman kriiseistä akuuteimmat tällä hetkellä ovat Syyriassa ja Ukrainassa. Pohjois-Korean tilanne on satavarmasti myös suurvaltajohtajien asialistalla.
Suurta läpimurtoa maiden välisten suhteiden paranemiseksi on tuskin luvassa. Tärkeintä on kuitenkin dialogi. Kaikki maailman jännitteisyyttä liennyttävä keskustelu on tarpeen.
Suomelle idän ja lännen johtajien tapaamisen järjestäminen ei ole ensimmäinen.
Vakaa ja ennustettava ulkopolitiikka on Suomen vahvuus, josta on pidettävä kiinni.
Presidentti Sauli Niinistö yhdessä nykyhallituksen kanssa on jatkanut hyvää työtä pitäessään keskusteluyhteyden auki molempiin ilmansuuntiin.
Suomen oma asema on selkeä. EU-maana kuulumme länteen, mutta sotilaallisesti olemme liittoutumaton.
Kumppanuutemme ja kansainvälinen toimintamme tähtää aina oman kansallisen puolustuskykymme vahvistamiseen ja kansalaistemme turvallisuudesta huolehtimiseen.
Huippukokous osoittaa Suomen vahvan aseman kansainvälisessä politiikassa. Lääkärin rooli sopii meille edelleen tuomarin roolia paremmin.
Mikko Savola (kesk.)
kansanedustaja, ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnan jäsen
Ähtäri