Takinkääntö voi pelastaa valtion ja erityisesti viihdealan
Petteri Orpo (kok.) toivoo uusia ideoita, ja Risto Murto pelkää keskustelun kääntyvän vanhoille radoille. Kun uudet ideat hakee muilta kuin tutuilta asiantuntijoilta, ratkaisut voivat syntyä luontevammin.
Murto tunnistaa luovan talouden vajeen ja rohkeuden puutteen. Hänen mielestään Suomessa ei ole riittävästi yksityistä pääomaa ja omistamista. Paljonko sitä rohkeutta tarvitaan aineettoman investoinnin arvon tunnustamiseen? Professori Pirkko-Liisa Haarman totesi jo 2006 teoksessaan ”Immateriaalioikeus” aineettomien omaisuuserien muodostavan 75 % kaikesta yritysvarallisuudesta. Takki kääntämällä kotiinpäin olemme neljä kertaa vauraampi/kasvukykyisempi maa.
Muutosvoima on yrityksissä, ei kabineteissa. Suomi on ”köyhyyttään” myynyt tulevaisuuden alat pilkkahintaan, kun katsomme mitä maksamme niiden palveluista nyt.
Hyvä esimerkki on levybisnes, jota valtio tukee enemmän kuin alan kotimaahan jäävä liikevaihto. Tapaus Lxandra on tästä ripaus, mutta siitä syntynyt raivo osoittaa tarpeet äkkikäännökselle.
CD-levyllä olisi voitu luoda kolminkertaiset markkinat ja omavarainen toiminnallinen tase, mutta järjestöt, kaupan ketjuohjaukset ja mediakeskittymät rajasivat kotimaisilta toimijoilta markkinoille pääsyn. Palveluketjun ekonomiaa ei joko ymmärretä tai epäkohdat vaietaan riippuvuussyistä. Pienellä etupiirillä on ymmärrystä, mutta liiaksi toinen toisiaan ruokkivia etuoikeuksia, jotta muutos voisi syntyä. On viisautta tunnustaa kollektiivinen virhe.
Luvut todistavat, että suomalaiset ovat toimineet ulkomaisen rahavallan hyödyllisinä ”audiootteina” itseään vastaan. En usko laittomuuksiin, mutta jos niitä on, ne hoitavat eri viranomaiset.
Yhdistyksemme näkee ekonomisti Mika Malirannan tavoin uuden kukoistuksen. Se ei kuitenkaan toteudu, jos tuet ja rahoitukset yhä ohjautuvat pelureille tai eilisen aloille.
Jäsenemme ovat mallintaneet viihteen kotimaisen kasvupolun. Siinä artisti, hänelle tuotetut hitit ja elintärkeät promootio- ja jakelurakenteet on saatava yhdenvertaisten rahoitusten piiriin.
Eilisessä elävän kamreeritalouden käsityskyvyllä yritys köyhtyy, mitä enemmän se panostaa näihin luoviin prosesseihin! Siksi on siirryttävä yritysten rahoittamisesta työn ja osaamisen rahoittamiseen.
Jos ylpeys estää korjaamasta nämä rahoitusajattelun virheet, se langettaa myös uudet sukupolvet velkaorjiksi omaan työhönsä.
Erkki Puumalainen
puheenjohtaja
Suomen Luova Talous ry
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/