Suomen velkaantumiselle ei näy loppua

Mielipide

Mepit Nils Torvalds ja Henna Virkkunen kertoivat MTV Uutisten lähetyksessä 19.7.2016, että Italiassa muhii parhaillaan pankkikriisi.

Virkkunen: Italian iso velkaantuminen on ollut tiedossa ja huolestuttava. Ongelmaluottoja on erittäin paljon.

Torvalds: Italian valtion velan suhde bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä karmaisevan korkea, jopa 130 prosenttia.

Torvaldsin mukaan jo tämä osoittaa, että Italian pankkijärjestelmässä on rakenteellisia ongelmia. Miten reakoitiin EU:ssa? EU:n tilintarkastustuomioistuin näpäyttää komissiota jäsenvaltioiden budjettialijäämien lepsusta vahtimisesta. (Kauppalehti 22.4.2016)

Niinpä elvytyspaketin suurin saaja Italia on saamassa 210 mrd. (jossa lahjarahaa 82 mrd.), mutta Italialla kun on velkaa 2400 miljardia. Espanja saamassa 140 mrd. (lahjarahaa 73 mrd.), mutta Espanjalla on velkaa 1200 miljardia. Saksa ja itsekin velkaantunut Ranska ovat ottaneet tietoisen riskin luotottaessaan raskaasti velkaantunutta Italiaa.

Elvytyspaketti on aivan liian pieni Italian pelastamiseksi.

On muistettava, että EU-maat olivat jo huhtikuussa sopineet 540 miljardin koronahätälainoista.

Italialle ne eivät kelvanneet, sillä lainoihin sisältyy ehtoja. Italia jäi odottamaan ilmaisia avustuksia. Italian pääministeri Giuseppe Conte ei halua että EU valvoisi sitä, miten Italia käyttää koronakriisin hoitoon saamiaan rahoja.

Hän myös sanoi haastattelussa, että Euroopan vakausmekanismilla EVM:llä on paha kaiku Italiassa. Italia ei halua ketään katsomaan päältä, miten he käyttävät rahansa – tai EU:lta tulevat rahat. Yle 22.4.

On päivänselvää, että pian on tulossa lahjaraha II ja seuraava jne.

Suomi rahoittaa elvytyspakettia 6,6 miljardilla 30 vuoden ajan ja arvioi saavansa 3,2 mrd.

Suomen saama 1 euro maksaa suomalaisille yli 2 euroa, kun Suomi itse saisi markkinoilta lainaa miinuskorolla. Suomen kokonaisvastuut elvytyspaketista ovat 13 mrd. Oma koronavelkamme on jo lähes 20 mrd.

Mauri Pekkarinen 9.4.: ”Edellisessä finanssikriisissä takaamamme vastuut ovat yli 18 mrd. ja saatavamme suorana rahana myöntämistämme lainoista yli 3 mrd. Tähän pitää lisätä pitkälti yli 100 miljardin valtionvelka. Samoin Suomen valtion omat takausvastuut, jotka ovat lajissaan EU:n ylivoimaisesti suurimmat eli 60 mrd. sekä kuntien noin 18 mrd. Tämä ynnäten pitäisi olla selvää, ettei meillä ole juurikaan mahdollisuuksia uusiin EU-vastuisiin.”

Tiedossahan on että Macron on jo pitkään esittänyt euroon kuuluville maille yhteistä budjettia, veronkantoa ja yhteisvastuun lisäämistä jäsenmaiden kesken.

Hänen mielestään integraatiota pitää vähin äänin syventää ja ottaa aimo askel kohti liittovaltiota.

Koronan varjolla luotu elvytyspaketti loi mekanismin, jolla yhteisvastuullinen velanotto tehtiin mahdolliseksi. Korona tuli kuin taivaan lahjana Macronin unelman toteuttamiseksi.

”Emmanuel Macron iloitsi avoimesti Euroopan historiallisesta askeleesta, kun sopu oli syntynyt. Nyt on luotu ensimmäistä kertaa mekanismi, jolla yhteinen velanotto voidaan hoitaa. Ranska ei katso, että EU:n elvytyspaketti ja yhteinen velka jäisivät poikkeustapauksiksi. Yhteinen velanotto on rikkonut tabun Euroopan valmiudesta yhteiseen finanssipolitiikkaan ja että keinoa voitaisiin käyttää uudelleen tulevissa talouskriiseissä. Seuraava ratkaiseva taistelu käydään yhteisistä veroista” (Talouselämä 3.8.2020).

Mauri Pekkarinen: ”Etelä- ja itäeurooppalaiset kollegani ovat todella innoissaan tästä elvytyspaketista. Esimerkiksi Italia saa nyt lähes 82 miljardin euron lahjan, josta Suomi joutuu ottamaan vastuulleen toista miljardia euroa. Summa on enemmän kuin Suomen tavaraviennin arvo Italiaan vuodessa”. (Iltalehti 25.7.)

Eurovaalien edellä Juha Sipilä vastusti vahvoin sanankääntein EU:n kehittämistä velkaunioniksi ja liittovaltioksi.

Mutta Hannu Hoskonen saikin nyt nuhteita puolueensa johdolta ilmoittaessaan eduskunnassa: ”Tämä on sellainen paketti, jota allekirjoittanut ei voi mitenkään hyväksyä. Aikanaan Maastrichtin sopimukseen tehtiin pykälä pienien jäsenmaiden suojaksi, ettei isojen maiden maksuja tarvitse maksaa. Ja nyt me olemme purkamassa tämän suojan ja sitä minä en mitenkään arvoisa puhemies voi hyväksyä.”

Elvytyspaketti on tukipaketti, jolla pidetään euroa pystyssä. Yhteisvastuullinen eurovelka johtaa pysyviin tulonsiirtoihin jäsenmaiden välillä koska markkinakuri ei toimi.

Pitäisi puuttua siihen perimmäiseen valuvikaan eurossa: siellä on maita, jotka eivät oman taloudellisen tilanteensa ja ennen kaikkea fiskaalisten perineidensä vuoksi sinne kuulu. Yhteisvaluutta on itse asiassa euroalueen taloudellisen kehityksen jarru, sillä se pakottaa tukemaan rapakuntoisia maita taloutensa paremmin hoitaneiden maiden lompakosta.

Raimo Sailas kolumnissaan Epäonnistunut eurohanke tarvitsee ihmeen: ”Välimerenmaissa korruptio, veronkierto ja nepotismi (sukulaisten suosiminen) ovat syöpyneet syvälle yhteiskuntien rakenteeseen – Italian mafiasta puhumattakaan – sitä ei vuosikymmenissä muuteta”. HS 1.9.2015

Presidentti Niinistö ilmaisi huolensa EU:n perussopimusten noudattamisesta: ”EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen piti asettaa rajat velkaantumiselle ja budjettivajeelle. Lisäksi no bail out -periaatteen piti olla yksiselitteinen, Euroopan keskuspankin ei ajateltu ryhtyvän jäsenmaiden velkapapereiden haltijaksi eikä EU:n budjettia pitänyt rahoittaa lainarahalla”. Ilman EU:n sallimaa ja avaamaa näköalaa kukin maa huolehtisi ja olisi huolehtinut omista asioistaan ja kansalaisistaan.

Tukipaketti ottaa useita merkittäviä ja kauaskantoisia askeleita liittovaltion suuntaan.

EU:n suunta on todella huolestuttava monilla eri sektoreilla; eikä pelkästään talouden pidossa. EU:lla ei ole enää pitäviä perussääntöjä.

Toistuvat ”luovat ratkaisut” nakertavat yhteistyötä ja unionin uskottavuutta. Suuret maat tekevät, niin että se hyödyttää heitä. Tehdään mitä Saksa ja Ranska sopivat.

Rahavirtojen mukana maasta siirtyy unionin valtaan myös kasvava määrä budjettivaltaa eli taloudellista itsenäisyyttä. Valtteri Ahti, Danske Bank: ”Tämän elvytyspaketin myötä siirrytään tulonsiirtounioniin, jossa ”rikas pohjoinen” maksaa etelän menoja. Miten tämä perustellaan veronmaksajille Suomessa?”

Saksalainen talouskonkari ja ex-meppi Hans-Olaf Henkel esittää, että Italian pitäisi palata omaan valuuttaansa, vaikkapa ”uuteen liiraan”, ja etsiä solidaarisuutta omien varakkaiden kansalaisten suunnalta.

Henkel myös mainitsee, että Italia on vauraampi kuin monet muut maat, joilta se nyt haluaa tukirahaa. Italialla on maailman neljänneksi suurin kultavaranto.

Talousprofessorit ennakoivat kylmää kyytiä koronakriisin jälkeiselle Suomelle.

Viimeistään vuodesta 2023 alkaen on edessä ”kipupaketti” eli isoja menoleikkauksia ja veronkiristyksiä. Tarvitaan myös vaativia rakenneuudistuksia alueilla, joilla niitä on ollut hankala tehdä tähänkin saakka.

Eläkepomo Risto Murto varoittaa; Edessä voi olla 15-20 vuoden jakso, jossa suomalaisten hyvinvointi ei nouse. Uusi Suomi 16.5.

Suomessa tulee järjestää kansanäänestys elvytyspaketista.

Suomi on velkaantumassa kestämättömästi. Kansallisvaltio, itsenäisyys ja päätöksenteko omissa käsissämme ovat luovuttamattomia arvoja.

Mitä enemmän ja mitä useammin EU rikkoo itse laatimiaan sopimuksia, sitä enemmän siltä murtuu pohja. Muistettakoon, että taloudellinen itsenäisyys on tärkein itsenäisen valtion edellytys.

Airi Pulkkinen

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen