Suomen tutkimus- ja kehitystoiminta uudistettava
Suomessa käytetään tutkimus ja kehitystoimintaan noin 2.7 prosentista bruttokansantuotteesta (esimerkiksi vuonna 2018 6.4 miljardia euroa). Yritysten osuus tästä on noin kaksi kolmasosaa. Nokian osuus yritysten tutkimus ja kehitystoiminnan panostuksesta on merkittävä.
Maakunnat, joissa yritysten tutkimus ja kehitys -panostus oli yli kaksi kolmasosaa vuoden 2016 tilaston mukaan, olivat Pohjanmaa (83 prosenttia), Päijät-Häme (81 prosenttia), Etelä-Pohjanmaa (79 prosenttia), Pohjois-Pohjanmaa (74 prosenttia), Pirkanmaa (67 prosenttia) ja Uusimaa (67 prosenttia).
Kansallisessa tutkimus ja kehitys -toiminnoissa työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön sekä muiden ministeriöiden tulee parantaa yhteistyötä. Nyt toiminta on hajanaista ja kokonaistavoite puuttuu.
Käytännön tasolla eri ministeriöiden tavoitteita voidaan parhaiten yhdistää maakuntatasolla. Maakunnissa tunnetaan yritysten, infrastruktuurin, terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisten hyvinvoinnin kehittämistarpeet.
Tavoite tulisi olla, että eri ministeriöiden kehittämisrahoista puolet kohdennetaan maakuntiin tukemaan maakunnallisia monitieteisiä ja teknologisia yritysten ja julkisten toimijoiden kehittämistarpeita.
Rahoituksen kohdentamisesta päätökset tehtäisiin maakuntatasolla.
Eri maakunnissa toimivien korkeakoulujen tulisi huomioida yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet uudistamalla koulutustarjontaansa, järjestämällä opiskelijoille työharjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja, työllistymismahdollisuuksia ja käynnistämällä yritysten kanssa yhteistä hankkeita. Yritysten tulee myös panostaa yhteistyöhön.
Kehittämisohjelman avulla yritysten tutkimus ja kehitys -panostukset nousisivat eri puolella Suomea. Yhteistavoitteena tulisi nostaa Suomen panostukset 4 prosentin bruttokansantuotteeseen ja yritysten osuudeksi 70 prosenttia. Etelä-Koreassa tutkimus ja kehitys -panostukset olivat vuonna 2018 4.5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja yritysten osuus 77 prosenttia. Vastaavat luvut Japanissa ovat 3.3 prosenttia ja 79 prosenttia sekä Saksassa 3.1 prosenttia ja 68 prosenttia. Yllämainitut Suomen tutkimus ja kehitys kärkimaakunnat yltävät jo maailman kärkimaiden tasolle.
Pekka Neittaanmäki
Professori Tietotekniikka, Jyväskylän yliopisto