Suomen soteuudistusta arvostetaan maailmalla
Suomalainen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaita. Samanlaista arvostusta saa myös suomalainen sote-järjestelmä. Veroeuroille on katetta, kun kansalaiset saavat koulutusta ja terveydenhuoltoa riippumatta taloudellisesta taustastaan.
Näin ei ole tilanne useimmissa maissa. Suomen mallia arvostetaan maailmalla. Sitä pidetään yhtenä maailman parhaista.
Olen käynyt puhumassa Suomen uudesta terveydenhuoltojärjestelmästä muun muassa Ruotsissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.
Vierailin äskettäin Englannissa, jossa NHS (National Heath Service) on keskeisessä roolissa kansalaisten terveyspalveluissa. Ongelmat ovat samat kuin Suomessa.
Englannissa kulujen ennakoitu kehitys vuoteen 2021 mennessä on 34 miljardia euroa. NHS:n tulisi terveydenhuoltoa kehittämällä hillitä kulujen kehitystä 25 miljardilla eurolla. Kehitys on samaa luokkaa kuin Suomessa.
Englannissa on menossa Suomen sote-uudistusta vastaava ohjelma. Tavoitteena on parantaa terveydenhuollon tuloksellisuutta vuosittain kaksi prosenttia.
Tämä edellyttää investointeja ennaltaehkäisyyn, uusiin hoitomalleihin, kestäviin sosiaalihuollon palveluihin, järjestelmien kehitykseen ja tutkimukseen.
NHS on ottanut tutkimustoiminnan osaksi viisivuotissuunnitelmaa.
Tutkimus- ja kehitystyössä painotettavia osa-alueita ovat esimerkiksi integroidun palvelujärjestelmän suunnittelu, hoidon tuloksellisuuden seuranta, palveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi sekä varhainen riskitekijöiden tunnistaminen ja ennakoiva analytiikka.
Lisäksi painotetaan reaaliaikaista väestön terveydentilan kehityksen seurantaa alueellisesti ja kansallisesti, hoitosuositusten ja uusien hoitomallien kehittämistä ja sairauksien ehkäisyä sekä kansanterveyden edistämistä ja osallisuuden vahvistamista.
Suomen sote-uudistus sisältää näitä samoja elementtejä.
Suomessa ollaan edelläkävijöitä keskitetyissä Kelan it-järjestelmissä, jotka mahdollistavat terveydentilan tilannekuvan saamisen koko kansakunnan, maakuntien sekä yksikköjen tasolla. Englannissa ei ole vastaavaa terveysdatan käsittelyyn keskitettyä tietokantaa.
Kelan Kanta-järjestelmää käyttävät nykyiset 20 sairaanhoitopiiriä ja 192 perusterveydenhuollon yksikköä. Yksityisiä palveluntarjoajia on yli 4000 ja apteekkeja noin 800.
Potilastiedon arkistossa on 1,115 mrd. (2.5.2018) arkistoitua asiakirjaa 5,8 miljoonasta eri henkilöstä. Reseptejä
kirjoitettiin vuonna 2017 lähes 32 miljoonaa ja lääketoimituksia toteutettiin yli 61 miljoonaa.
Omakanta-palvelun henkilöasiakkaiden asiointikertojen lukumäärä vuonna 2017 oli yli 13 miljoonaa tunnistautumista palveluun, säännöllisiä käyttäjiä on yli 2,5 miljoonaa. Yritys- ja organisaatioasiakkaiden tunnistautumisten lukumäärä vuonna 2017 oli noin 1,2 miljoonaa kertaa.
Englannin NHS:n vahvuus on ollut terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden hallinta.
Kuten Suomessa myös Englannissa terveydenhuollon järjestämisen haasteena ovat suuret alueelliset erot. Tilannekuva väestön terveydestä ja erilaisista alueellisista tarpeista on tärkeä. Tilannekuvan muodostamisessa ja päätöksenteon tukena edistyneet datankäsittelymenetelmät ovat eduksi.
Englannin tapaan Suomessa tulisi käynnistää sote-uudistusta vauhdittamaan kansallinen tutkimusohjelma, jolla on sekä maakunnalliset että valtakunnalliset tavoitteet.
Tutkimusohjelman osaksi tarvitaan myös koulutusohjelma, joka takaa osaamisen terveysdatan käsittelyyn ja tekoälymenetelmien käyttöön.
Englannissa terveydenhuollon uudistusta on viety onnistuneesti eteenpäin.
Samankaltainen toimintamalli yhdistettynä monipuoliseen dataosaamiseen ja tekoälymenetelmiin antaa hyvän pohjan onnistumiselle myös Suomessa.
Pekka Neittaanmäki
Professori, tietotekniikka
Jyväskylän yliopisto