Suomen metsänhoito saa puhtaat paperit
Kuluvalla viikolla suomalaisten metsänomistajien hermoja on taas koeteltu.
Ylen maanantaina tekemän yksittäisen tutkijan näkemykseen perustuvan jutun mukaan ”Suomessa suunnitellaan jopa 18 miljoonaa kuutiota enemmän metsien hakkuita kun EU sallii”.
Monet muut asiantuntjat ja virkamiehet hieraisivat korviaan.
EU-komission tiedottaja Anna-Kaisa Itkonen totesi, ettei komissiolla ole tarvetta edes puuttua jäsenmaiden metsien hakkuumääriin (MT 23.5).
Luonnonvarakeskuksessa, jolle maan- ja metsänkäytön laskelmien teko kuuluu, Ylen saamaa asiantuntijalausuntoa pidettiin yksittäisen tutkijan yksittäisenä mielipiteenä.
Myöskään maa- ja metsätalousministeriössä ei oltu kuultu Ylen uutisoimasta Suomen ja EU:n näkemyserosta.
Närkästyneessä blogissaan ministeriö kehottikin yksittäisiä tutkijoita jättämään asiassa työrauhan luonnonvarakeskukselle, jolle asian selvittäminen varsinaisesti kuuluu.
Lähipäivinä tämä kohu näyttää yhä omituisemmalta. Käytännössä Suomi saa kohta julkistettavasta komission arviointiprosessista puhtaat paperit. Pyydetyt tarkistukset eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia.
Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei aiemmin asetetusta EU:n asetuksesta poiketa. Suomen hakkuutaso on kansallisesti määriteltävissä.
Käytännössä Suomen hakkuut voivat yltää aivan perustellusti yli 80 miljoonaan kuutioon vuodessa, kun metsän kasvu lähivuosina lähenee 110 miljoonaa kuutiota.
Samassa yhteydessä Ruotsi ilmoitti hakkaavansa koko vuotuisen kasvunsa, eikä komissiolla ollut tästäkään sanomista.
Ruotsissa ei käydä hakkuukeskusteluakaan samalla tavalla kuin Suomessa, jossa hiilinieluista huolehditaan länsinaapuriin verrattuna paljon paremmin.
Voisimmeko mekin jo pikkuhiljaa keskittyä oman kotikutoisen hakkuukiistelyn sijaan olennaisempiin asioihin.
Suomen metsänhoito on maailmassa huippuluokkaa.
Metsät kasvavat ennätysvauhtia, puurakentamista on tarkoitus lisätä, jolloin hiilivarastotkin kasvavat ja keskinäisen kinastelun sijasta voisimme keskittyä ihan kaikki yhdessä pohtimaan keinoja, joilla metsänkasvua voitaisiin yhä vauhdittaa.
Jos kotimainen keskusteku on näin omituista, kuinka hankalaa suomalaisen metsänhoidon ja metsänomistajan aseman puolustaminen on Euroopan unionissa.
Lähivuosina joudumme varmasti puolustamaan taas omaisuuttamme ja vakuuttamaan muita toimintamme ekologisuudesta. Se olisi paljon helpompaa, jos kotimainen konsensus olisi kunnossa.
Olen huolissani tilanteesta. Olen myös erittäin motivoitunut puolustamaan suomalaista metsänhoitoa.
Metsänomistajan kannattaa äänestää EU-vaaleissa. Kysymys on hänen työnsä arvostuksesta ja lopulta myös omistusoikeudesta omaan metsäänsä.
Jouni Kemppainen
eurovaaliehdokas
keskusta(sit.)