Suomen kansa tasapainottaa valtaa
Presidentinvaalin tulos ja Sauli Niinistön ylivoimainen voitto hämmentää. Media käyttää hämmennyksen tilaa hyväkseen ja julistaa Keskustan ja Juha Sipilän häviäjäksi kaikissa tulevissakin vaaleissa.
Pitäisi muistaa, että Keskustan kannattajista lähes kolme neljästä äänesti Niinistöä, hyvillä perusteilla ja harkiten. Samoin tapahtui SDP:ssa, ehkä vielä laajemmin.
Sauli Niinistö on siis myös keskustan kannattajien enemmistön presidentti ja samoin SDP:n kannattajien enemmistön presidentti.
Nyt luodaan mielikuvaa, että presidentinvaalilla on suora yhteys puolueiden yleiseen kannatukseen.
Kun kokoomustaustainen ehdokas voittaa ylivoimaisesti, tulee käymään niin, että kokoomus voittaa seuraavat eduskuntavaalit ja nousee sisäpolitiikan johtoon, sanotaan.
Kekkosen jälkeinen poliittinen historia ei tue tätä tarkoituksella luotavaa mielikuvaa.
Mauno Koivisto voitti vuosina 1982 ja 1988 melko ylivoimaisesti. Hänen jälkeensä Martti Ahtisaari valittiin niukemmalla enemmistöllä. Sitten Tarja Halonen nitisti ensin Esko Ahon maalikameran kuvassa vuonna 2000 ja sitten vielä Sauli Niinistön 2006. SDP voitti TP-vaalin viisi kertaa peräkkäin.
SDP:n ylivoima presidentinvaaleissa ei johtanut SDP:n hegemoniaan sisäpolitiikassa ja eduskunnassa, poikkeuksena Paavo Lipposen ensimmäinen pääministerikausi. Halosen voittoja seurasivat Keskustan eduskuntavaalivoitot 2003 ja 2007.
Lipponen on viimeisin sd-pääministeri viidentoista vuoden takaa eikä jatkoa juurikaan nähdä. Päinvastoin, SDP on puolueena heikentynyt, mutta voi toki terhentäytyä uudelleen.
Sauli Niinistö voitti kokoomuksen ehdokkaana vuonna 2012 ja sen jälkeen kokoomus suunnisti suureen vaalitappioon vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.
Keskusta ei ole voittanut TP-vaalia Kekkosen ajan jälkeen. Siitä huolimatta useimmat pääministerit elettyjen 35 vuoden aikana ovat olleet keskustalaisia. Esko Aho 1991-1995, Anneli Jäätteenmäki/Matti Vanhanen 2003-2007, Vanhanen/Mari Kiviniemi 2007-2011. Ja nyt Juha Sipilä päättelee pian ensimmäistä kauttaan Suomen pääministerinä.
Presidentinvaalilla ei lähihistorian valossa ole siis juurikaan yhteyttä eduskuntavaaliin ja muihin sisäpoliittisiin vaaleihin, EU-vaaleista puhumattakaan.
Kaikki puolueet lähtevät vuoden päässä odottaviin eduskuntavaaleihin samalta viivalta. Kokoomus ei lähde niihin saaden etumatkaa muihin.
Ajattelen, että Suomen kansalla on taipumus tasapainottaa poliittista valtaa. Sitä ei haluta antaa liiaksi yhden puolueen käyttöön. Suomen poliittisen elämän lähihistoria tukee tätä käsitystä.
Erityisen tärkeää on nyt välttää kokoomuksen nousu Suomea suvereenisti hallitsevaksi puolueeksi seuraavissa eduskuntavaaleissa. Kokoomus on puolue parhaimmassa taloudellisessa ja sosiaalisessa asemassa olevia varten.
Ei olisi hyväksi Suomen kehitykselle, että parhaiten toimeen tulevat käyttävät myös suurinta poliittista valtaa.
Jussi Yli-Lahti
Espoo