Sosiaalihuollon resurssit kuntoon

Mielipide

Lapsen tai nuoren huostaanotto biologisilta vanhemmiltaan on aina viimeinen vaihtoehto. Liian usea huostaanotettu lapsi kokee hylkäämisen myös yhteiskunnan taholta, koska sosiaalitoimen resurssit ovat usein puutteelliset.

Lapsi- ja perhemyönteisemmän Suomen rakentamisen tulee koskea myös näitä lapsia. Sosiaalitoimen resurssit on saatava kuntoon.

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen kahdennessakymmenennessä artiklassa sanotaan, että ”Lapselle, joka on tilapäisesti tai pysyvästi vailla perheen turvaa tai jonka edun mukaista ei ole hänen pysyä perhepiirissä on oikeus valtion antamaan erityiseen suojeluun ja tukeen.”

Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on valtava. Lapsella saattaa olla jopa toistakymmentä eri sosiaalityöntekijää hänen lastensuojelun asiakkuuden aikana.

Suomessa lastensuojelua tekevillä sosiaalityöntekijöillä 20% on yli 45 asiakaslasta tai -nuorta asiakkaanaan. Tämä on aivan liian paljon. Lapsen ja perheen tunteminen on työn pohja. Heihin täytyy syntyä luottamuksellinen suhde.

Sosiaalityöntekijä tapaa ja työskentelee paitsi lapsen, myös lapsen biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien kanssa. On sovittava miten lapsi tapaa myös muita hänelle tärkeitä ihmisiä.

Sosiaalityöntekijät tekevät yhteistyötä myös lapsen muiden läheisten henkilöiden sekä viranomaisverkostojen kanssa, esimerkiksi terveydenhuollon sekä päivähoidon ja koulun kanssa.

Tapaamismatkat saattavat kestää usein yli kellonympärystän pitkien välimatkojen ja tapaamisten haasteellisuuden vuoksi.

Laki velvoittaa asiakkuussuunnitelman päivitykseen kerran vuodessa. Useimmilla päivitys on tehtävä puolivuosittain tai jopa 3kk välein. Huostaanotetun nuoren jälkihuollon tulisi jatkua 25 ikävuoteen asti.

Sosiaalityöntekijöiden palkkaus ei vastaa tehtyä työmäärää ja vastuullisuutta.

Lastensuojelussa työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. 17.11.2019 TE-keskuksen sivuilla oli auki 142 sosiaalityöntekijän tehtävää ympäri Suomen.

Avoimiin virkoihin ei aina ole hakijoita. Pelkkä lakimuutos asiakasmäärän rajaamiseksi ei riitä. On pohdittava myös mistä tekijät saadaan.

Tarvitaan keskustan tekoja, jotta turvataan lapsen etu.   

Mika Nissinen

Keuruu

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen