Sorateiden huono kunto rajoittaa maaseutujen elinvoimaa

Mielipide

Kauppareissulle lähteminen tuntuu tällä hetkellä todella ärsyttävältä.

Jos asut soratien varrella, tiedät varmaan sen tunteen kun lähdet kotoa ajamaan ja mietit, että joko nyt jo olisi tie lanattu ettei tarvitsisi seilata tietä laidasta laitaan ja väistellä kuoppia.

Välillä tilanne on myös niin paha, että väistäminen ei enää auta, on vain ajettava ihan todella hiljaa.

Kesäkuussa 2020 astuukin voimaan laki, joka sakottaa alinopeudesta. Sorateiden asukkaat saavat kyllä alkaa jo nyt säästämään alinopeussakkoja varten, mikäli sorateiden kuntoon ei aleta ihan konkreettisesti panostaa joka puolella Suomea.

Tiedän, että perusväylänpitoon tehdään tasokorotuksia 300 miljoonan euron edestä tälle ja tuleville vuosille. Mitä se tarkoittaa konkreettisesti ja miten se näkyy ihan tavallisille ihmisille?

Olen viime syksyn ja talven aikana soittanut lukemattomia kertoja liikenteen asiakaspalveluun ELY-keskukseen ja kertonut oman kotitieni kunnosta.

Minulle on myös lukemattomat kerrat vastattu, että ”välitämme tiedon urakoitsijalle”. Minulle on kerrottu myös että he tekevät parhaansa asian korjaamiseksi.

Uskon, että sekä ELY- keskus että urakoitsijat varmasti tekevät parhaansa. Missä siis on vika?

Hoitoluokitus myös määrittelee sitä, mikä tie on prioriteeteissä korkealla. Sitä määrittelee liikenteen määrä, merkityksellisyys ja maankäyttö.

Pyysin viimeisimmällä kerralla soittaessani liikenteen asiakaspalveluun, että minulle soittaisi joku takaisin, jonka kanssa voisin keskustella siitä mikä oikeasti mättää.

Minulle soitettiinkin parin viikon kuluttua ja kerrottiin, että kunnostukseen hoitourakoissa on määrätty tietty määrä rahaa ja mursketta vuosittain, joita tietylle tielle käytetään. Oma kotitieni ei ole kuulemma prioriteettilistan kärjessä, koska liikennettä ei ole tarpeeksi.

Myös vedottiin siihen, että ilmastonmuutos aiheuttaa lumisten talvien puutetta, jolloin lumi tuleekin vetenä ja aiheuttaa sorateiden huonoa kuntoa entisestään. Tämäkin on ymmärrettävää, eikä ihmisillä ole valtaa määrätä missä muodossa vesi taivaalta tulee.

Mielestäni pitäisi kuitenkin voida sopeutua siihen tilanteeseen, mikä parhaillaan vallitsee.

Otin kyllä hieman itseeni siitä, että minun kulkeminen täältä muualle tai yritykseni asiakkaiden tänne pääseminen ei ole niin tärkeää kuin esimerkiksi jollain sellaisilla ihmisillä, jotka asuvat sellaisen tien varressa joka on prioriteettilistan kärjessä.

Kotitieni ei ole mikään kinttupolku mielestäni. Keskimääräinen liikennemäärä on 200 autoa vuorokaudessa.

Mitä tulee ilmastonmuutokseen – pitäisikö päivittää hoitosuunnitelmat tähän päivään?

Jos tulevat talvet ovat jatkossa vähälumisia eikä aurasta tai hiekotusta tarvita samalla lailla kuin ennen, olisi mielestäni aika ajankohtaista miettiä uudelleen miten hoidamme teitämme tulevaisuudessa, jotta maaseudulla voisi jatkossakin asua, elää ja yrittää.   

Henna Takatalo

Keskustanuorten varapuheenjohtaja