Sisäilmaoireisiin on suhtauduttava vakavasti työterveyshuollossa
Sisäilmaongelmat ovat suuri ongelma hoito- ja hoivalaitoksissa.
SuPeriin tulee lukuisia yhteydenottoja liiton jäseniltä, jotka ovat sairastuneet huonon sisäilman vuoksi. Hoitajat ovat huolissaan myös asiakkaista.
Ihmetystä aiheuttaa se, ettei oireita aina oteta työterveyshuollossa vakavasti ja osa ohjataan mielenterveyspalvelujen piiriin.
SuPer halusi selvittää jäsentensä sisäilmaoireilua. Selvityksen toteutti Turun yliopisto.
Tutkimus vahvistaa, että sosiaali- ja terveysalan työpaikoilla on paljon sisäilmaongelmia. Hoitajat oireilevat selvästi enemmän kuin muu väestö.
Infektiosairauksista poskiontelotulehdus, kurkunpääntulehdus ja keuhkoputkentulehdus ovat tavallista yleisempiä. Astma on selvästi yleisempi lääkärin toteama sairaus verrattuna muuhun aikuisväestöön.
Kosteusvaurion merkit ja näkyvä homekasvu ovat yleisiä hoitoalan työpaikoilla ja yleisempiä kuin esimerkiksi koulurakennuksissa.
Sisäilman laatu on heikko. Vain viidennes kyselyyn vastanneista oli tyytyväinen ilmanvaihtoon. Yli puolet koki sisäilman tunkkaisena ja kuivana. Homeen hajua koki joka kolmas vastaaja ja viemärin hajua lähes 30 prosenttia.
Työntekijöiden sairastelu heikentää työssäjaksamista ja poissaolot aiheuttavat paljon kustannuksia työnantajalle.
Työntekijöiden heikentynyt työkyky aiheuttaa ennenaikaista eläkkeelle jäämistä, mikä on kallista yhteiskunnalle ja haitallista työntekijälle.
Työnantajat ja rakennusten omistajat vähättelevät edelleen sisäilmaongelmaa. Pientä edistymistä ongelmien hoidossa on havaittavissa. Valitettavasti monilla työpaikoilla korjaukset olivat liian pintapuolisia.
Terveydenhuollossa tarvitaan ripeämpää toimintaa, jotta haitat altistumisen johdosta jäisivät vähäisiksi ja työntekijät pääsisivät asianmukaisiin tutkimuksiin ja hoitoon oikea-aikaisesti.
Sisäilmaongelmien ratkaisemisessa on tärkeää ennaltaehkäisy sekä rakennuspuolella että terveydenhuollossa. Olennaista on, että epäilyyn kosteusvauriosta suhtaudutaan vakavasti.
Rakennusten kunto ja sisäilmaongelmat on otettava tarkasteluun sote-uudistuksessa. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan rakennusten korjaaminen maksaa itsensä takaisin 3–5 vuodessa pienentyneinä terveysmenoina.
Hyvillä työtiloilla voidaan lisätä työntekijöiden motivaatiota, vähentää henkilöstön vaihtuvuutta ja poissaoloja sekä parantaa tuottavuutta. Lisäksi edistetään pääsyä tavoitteena oleviin pitempiin työuriin.
Tulevaisuudessa terveelliset, turvalliset ja viihtyisät työtilat ovat merkittävä rekrytointivaltti sekä keino pitää hoitajat ammatissaan.
Silja Paavola
puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer