Seitsemän veljestä ja Impivaara
Olemme se katajainen kansa, kaarnan kuorilla ruokittu ja Venäjän vihalla peloteltu. Muuta vihollista emme ymmärräkään. Muuta kriisiä emme osaa ottaa tosissamme.
Samoilemme metsässä lailla seitsemän veljeksen, omaan impivaaraan karkaillen, silmät muulta maailmalta sulkien.
Maailma muuttuu kumminkin kovaa vauhtia ja vauhti vain kiihtyy. Osa meistä tulee elämään sen muutoksen, osa ei. Silti sen tulisi koskettaa jokaista meistä tässä ja nyt.
Ei vain mielipahana ja vastarintana vaan myös aitona muutoksena ja haluna jättää tämä Maa paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.
Voimme olla kuin seitsemän veljestä, pitää vastarintaa, huutaa ja uhota ja estää sivistystä pääsemästä päänuppiimme ja muuttamaan meitä.
Ilmastonmuutos on meidän sukupolvemme suurin kriisi, sota, joka vaatii kaikkia osallistumaan. Antamaan ja luopumaan omastaan sekä tarttumaan toimeen.
Se tulee näkymään ennemmin tai myöhemmin myös meidän elintasossamme.
Jos emme tingi nyt, joudumme tinkimään muutaman vuosikymmenen päästä paljon enemmän eikä tulevat sukupolvet saa kuin osan siitä hyvinvoinnista, josta me nyt nautimme.
Voimme jatkaa toki rellestämistä ja katsoa vierestä, kun sauna palaa. Tai voimme, sivistyspuolueena, ottaa lukkarin neuvoista vaarin, opiskella lisää ja muuttaa toimintatapojamme, jotka ovat kehityksen jarruina.
Voimme ottaa ja kantaa vastuuta. Lähteä rakentamaan tulevaisuutta uusin paremmin eväin.
Tämä on juuri meidän asiamme, meidän keskustalaisten.
Olemme syntyneet tarpeesta yhdistää ja kulkea eteen päin. Olemme puolueena syntyneet juuri tähän tehtävään, jota ilmastonmuutoksen hidastaminen tarvitsee.
On kysymys vain siitä, otammeko paikkamme ja pystymmekö näyttämään olevamme tosissamme.
Sanotaan, että voima on yhtä suuri kuin kyky kertaa tahto. Kykyä meiltä löytyy viedä tätä yhteiskuntaa eteen päin, mutta löytyykö meiltä riittävästi tahtoa?
Me ymmärrämme yrittäjyyden, tiedostamme sen tarpeen ja mahdollisuuden, joka omaan ruoantuotantoon liittyy. Tiedostamme myös luonnon rajallisuuden.
Meillä on kykyä kehittää maatalouttamme vielä paljon kestävämpään suuntaan ja näyttää muullekin maailmalle ratkaisujamme.
Meillä on kykyä tuottaa Suomessa nykyistä enemmän kasvisperäistä proteiinia ja kehittää siitä tuotteita kansainväliseen kysyntään.
Samoin muutoslistalla täytyy olla ratkaisut betonirakentamisen vähentämiseen maailmalla, kulutuksen hillitsemiseen niin ruoan, vaatteiden, tarvikkeiden kuin elektroniikan osalta.
Näistä jokainen osa-alue aiheuttaa maailmanlaajuisesti valtavasti päästöjä sekä vaurioittaa luontoa ja kuluttaa arvokasta makeaa vettä.
Vaikka Seitsemässä veljeksessä kävi lopulta hyvin, tämän tarinan loppu ei välttämättä ole yhtä onnellinen.
Ilmastonmuutos tulee joka tapauksessa horjuttamaan maailman ruokatuotantoa, nostamaan Maan keskilämpötilaa, aiheuttamaan äärimmäisiä sääilmiöitä, myrskyjä, nostamaan merenpintaa, peittämään alleen suuria maa-alueita ja aiheuttamaan massiivista väestönmuuttoa, pakolaisuutta, taisteluita ravinnosta ja energiasta.
Olen pahoillani, ettei meidän sukupolvellemme riitä vain kaunis puhe ja oikeus joulukinkkuun, kun tulevaisuus näyttää siltä, että syömme kohta taas pelkkiä kaarnankuoria, pettuleipää, jollei tahtoa muutokseen löydy.
Kyky meillä keskustassa onkin. Löytyyhän meiltä tahtokin?
Elina Lappalainen
Oulu