Sanastusta syvänteistä… perinneporeita pinnalle
Luonnon seuranta ja sen ilmiöiden havainnointi ei ole mikään uusi trendi vaan ihminen on kautta aikojen joutunut lukemaan luontoa, säälimään säitä tai ihmettelemään ilmojen pitelyä.
Säät ovat vaihdelleet aina ilman sääntöjä ja niiden valpas seuraaminen, tietty ennustaminen ja ennakointi, ovat olleet elintärkeitä taitoja yleensäkin selviytyä elämässä.
Lähestyvät vaalit tuovat ihmisten ilmoille äänten kalastajia. Kalastajiakin, niitä harvinaisuuksia tuon ammatin harjoittajia, kalastetaan ehkä lupauksilla, jotka saattavat pomppia toiveikkaana kuin ongen koho pienessä pintavirissä.
Järvi-Suomessa kuitenkin tuo katoava elinkeino kaipaisi syväsukelluksia, ei pelkkiä ajatusten ailahduksia pinta-aallokossa.
Talvi on takonut jokseenkin turvallisen jääkannen järviemme ylle ja onnekkaimmat pilkkijät ovat osuneet ahvenapajiin, jotka lymyävät syvänteiden talvileireissään.
Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja – tuo sanonta on monelle tuttu. Ahven tuossa yhteydessä tarkoittaa kaloja yleensä, onhan ahven hyvin yleinen kala kautta Suomen.
Myönteinen viesti ahvenen suhteen on sen luontoluokituksessa, se on elinvoimainen laji edelleen ja sopii näinkin Suomen kansalliskalaksi.
Ahven edustaa nk, kalevalaisissa huolilauluissa tiettyä murheiden murentajaa ja ahdistuksissa auttajaa.
Kun ihminen virittelee verkkojaan ja muita ansojaan niin ahven sanailee huolensa julki, voi, voi hauet halkeavat, muikut mustenevat ja särjet olemattomiksi ohenevat.
Runonlaulajalle kalojen kohtalo oli luontainen itsestäänselvyys ja ahvenen ahdistukseen saattoi kanavoida oman tukalan olonsa.
Arkinen ahven on olemukseltaan melko kuninkaallinen, raikas raitapaita ja piikkikruunu selkämyksessä kuin tarujen lohikäärmeellä.
Punaiset evät ja vikkelä vesiliikunnallisuus täydentävät kansalliskalamme kokonaisuuden myönteisyyskuvaa.
Aune Linnimäki
Taidehistorioitsija
Rantasalmi
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.
