Sähkömarkkinoille tolkkua joustavalla suurkulutuksella
Helsingin Sanomissa kerrottiin 31. heinäkuuta ja Iltalehdessä 3. elokuuta heinäkuun ennätyksellisen edullisista pörssisähkön hinnoista. Tämä on hintateorian perustulos: tarjonta oli kysyntää suurempi, joten hinta painui matalalle.
Kasvaneeseen tarjontaan vaikuttivat muun muassa vesivoimaloiden täydet padot, kasvava määrä epäjatkuvaa tuuli- ja aurinkosähköä ja pitkästä huoltoputkesta vihdoin palanneet ydinvoimalat.
Kysynnän vähyyteen vaikuttivat puolestaan hetkellisesti heikentyneet siirtoyhteydet Ruotsiin ja Viroon ja vähäinen yleinen kotimainen sähkönkulutus.
Heinäkuussa tilanne oli siis se, että sähköä oli tarjolla yllin kyllin, mutta kysyntää ei puolestaan ollut riittävästi.
Liian matalat sähkön hinnat aiheuttavat tuskaa nykyisille energiantuottajille ja kasvattavat uusien energiantuotantoinvestointien epävarmuuksia.
Jos energiantuottaja ei saa tuottamalleen sähkölle mielekästä katetta ja sähkön tuottamisesta voi toisinaan joutua itse maksamaan sähkön hinnan ollessa negatiivinen, energiantuotantoliiketoiminnan taloudelliset realiteetit iskevät ennemmin tai myöhemmin näpeille.
Helsingin Sanomien jutussa Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä sanoi, että vaikka heinäkuussa nähtiin edullisia hintoja, heiluntaa nähdään sähkömarkkinoilla jatkossakin ja tästä seuraavia hintapiikkejä.
Leskelän mukaan ei ole olemassa keinoa, jolla voitaisiin samanaikaisesi pitää sähkön hinta edullisena ja vähentää hintaheiluntaa. Iltalehdessä Energiateollisuuden energiamarkkinajohtaja Pekka Salomaa luonnehti heinäkuun sähkön hintoja poikkeuksellisiksi.
Edullisuus on tietysti aina suhteellista, eikä yksikään energiantuottaja kykene tuottamaan sähköä tappiolla pitkällä aikavälillä. Näistä seikoista huolimatta on lukuisia keinoja tasoittaa sähkön hintaa “kohtuullisemmalle” tasolle ja vähentää hintaheiluntaa.
Tällaisesta tasaisen ennustettavan hinnan tilanteesta hyötyvät lopulta kaikki markkinaosapuolet, jonka lisäksi se vähentää uusien energiantuotantoinvestointien epävarmuuksia.
Miten tämä tilanne – tasainen ja kohtuullinen sähkön hinta – voisi olla saavutettavissa? Olisi toki mahdollista turvautua pakkokeinoihin ja käskeä energiantuottajat myymään sähköä korkeintaan maksimihinnalla.
Toinen vaihtoehto on keskusjohtoinen sähkönkäytön ja -tuotannon suunnittelu, jossa jokaiselle sähkönkäyttäjälle allokoidaan käyttömäärä tietyille tunneille ja tuottajille jaetaan tarkat tuotantomäärät.
Lisää kulutus- tai tuotantolupia saisi noudattamalla tarkoin sääntöjä. Molemmat järjestelyt kärsivät lukuisista keskusjohtoisille järjestelyille ominaisista ongelmista.
Onneksi tarjolla on myös kolmas, markkinavetoinen, vaihtoehto. Tämän ansiosta kaukaiselta kuulostava unelma tasaisesta, ennakoitavasta ja kohtuuhintaisesta sähköstä on mahdollista saavuttaa elinaikanamme.
Keskeisin tekijä tässä on houkutella Suomeen teollisen mittaluokan joustava sähkönkuluttaja, joka on kykenevä reagoimaan sähkön tuotannon ja kulutuksen vaihteluihin äärimmäisen nopeasti ja tuottamaan kuluttamallaan sähköllä jatkuvaa, ennakoitavaa tulovirtaa.
Tällaisia suurkuluttajia ei ole kovin paljon, koska valtaosa suurkuluttajista haluaa kuluttaa sähköä tasaisella tahdilla ja joustaa mahdollisimman vähän ja harvoin.
Poikkeuksia onneksi on. Perinteisistä konesalipalveluista ponnistavat joustavat datakeskukset kykenevät portaattomaan ja ohjelmallisesti ennustettavaan suurkulutukseen.
Joustavien datakeskusten suorittamat sähköintensiiviset, tilattomat laskentaprosessit tuottavat reaaliaikaista kassavirtaa ja sähkönkulutus on säädettävissä 24/7/365 mistä tahansa syystä ja miten paljon tahansa.
Suomi on korkean osaamisen ja energia- ja sähkötekniikan kärkimaita. Meiltä löytyy osaamista ja tietotaitoa siirtää sähköverkot ja -markkinat seuraavalle kehitysaskelmalle.
Tässä kehityskulussa tilatonta laskentaa tekevillä joustavilla datakeskuksilla voi olla keskeinen asema, kun niiden tuottamalla hukkalämmöllä voitaisiin dekarbonisoida lämmöntuotantoa.
Onko Suomella riittävästi tahtoa turvata nykyiset ja tulevat energiainvestoinnit, houkutella uusia suurkuluttajia ja vihdoin päästä eroon “ei sähkön hinnalle mitään mahda, siispä sopeudu” -mielenmaisemasta?
Suomella on paljon voitettavaa energiamaailman murroksessa, mutta samalla pitää kiinnittää erityistä huomiota kysyntäjoustojen kasvattamisen tärkeyteen epäjatkuvan tuotannon osuuden kasvaessa.
Suomi voi kasvattaa rutkasti energiantuotantoa nopealla aikataululla ja viedä sähköä bittien muodossa kansainvälisille markkinoille ilman siirtoyhteyksiä joustavuudeltaan ennakoitavan suurkuluttajan avulla.
Thomas Brand
tutkimusjohtaja, Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
hallituksen puheenjohtaja, Nordblock Oy
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/